Oululaisten mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi yksityisessä palveluasumisyksikössä
Pöyskö, Helena (2014)
Pöyskö, Helena
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402052042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402052042
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää oululaisten, yksityisessä palvelukodissa asuvien mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla asukkaiden hyvinvointia sekä subjektiivisesta, että objektiivisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu suomalaisen sosiologin Erik Allardtin tarveperustaiseen hyvinvoinnin määritelmään, jossa hyvinvointia kuvataan kolmen eri ulottuvuuden avulla. Nämä hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat elintaso, yhteisyyssuhteet sekä itsensä toteuttaminen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluilla. Haastattelulomakkeessa oli asteikkoon perustuvia kysymyksiä, suljettuja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Käytössä oli siis aineistotriangulaatio, jossa yhdistettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Asteikkoon perustuvien kysymyksien vastauksista muodostettiin taulukoita ja avoimien kysymyksien vastauksia käytettiin selittämään niissä esiintyviä poikkeavuuksia sekä antamaan vastauksille lisää syvyyttä.
Useimmat vastaajista olivat erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä hyvinvointiinsa. Hyvinvointia tukeviksi asioiksi nousivat selkeimmin ihmissuhteet, sekä tyytyväisyys asumiseen, tukeen ja ohjaukseen. Keskeisimmät hyvinvointia haittaavat seikat olivat tyytymättömyys taloudelliseen tilanteeseen ja palveluihin sekä fyysisen terveyden tuomat haasteet.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu suomalaisen sosiologin Erik Allardtin tarveperustaiseen hyvinvoinnin määritelmään, jossa hyvinvointia kuvataan kolmen eri ulottuvuuden avulla. Nämä hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat elintaso, yhteisyyssuhteet sekä itsensä toteuttaminen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluilla. Haastattelulomakkeessa oli asteikkoon perustuvia kysymyksiä, suljettuja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Käytössä oli siis aineistotriangulaatio, jossa yhdistettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Asteikkoon perustuvien kysymyksien vastauksista muodostettiin taulukoita ja avoimien kysymyksien vastauksia käytettiin selittämään niissä esiintyviä poikkeavuuksia sekä antamaan vastauksille lisää syvyyttä.
Useimmat vastaajista olivat erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä hyvinvointiinsa. Hyvinvointia tukeviksi asioiksi nousivat selkeimmin ihmissuhteet, sekä tyytyväisyys asumiseen, tukeen ja ohjaukseen. Keskeisimmät hyvinvointia haittaavat seikat olivat tyytymättömyys taloudelliseen tilanteeseen ja palveluihin sekä fyysisen terveyden tuomat haasteet.