Esimiesten kokemuksia ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemisen keinoista ja ikäjohtamisesta
Kotiranta, Tarja (2014)
Kotiranta, Tarja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402112210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402112210
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Turun kaupungin ympärivuorokautisessa hoidossa toimivien yksikköjen esimiesten käytössä olevia keinoja ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemiseksi sekä sitä, miten esimiehet haluaisivat tukea ikääntyneen työntekijän työkykyä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitä esimiehet ymmärtävät ikäjohtamisen käsitteellä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia konkreettisia keinoja ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemiseksi, sekä kartoittaa esimiesten ikäjohtamiseen liittyvän koulutuksen tarve.
Teoriaosuudessa käsiteltiin ikääntymistä, toimintakykyä, työkykyä, oppimista sekä ikäjohtamista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, mikä koostui avoimista kysymyksistä. Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella esimiesten käyttämiä ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemisen keinoja oli runsaasti. Näistä mainittiin ergonomisiin tekijöihin vaikuttaminen, töiden organisointi, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen, työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö, mentoroinnin hyödyntäminen, ”hiljaisen tiedon” jakaminen, yksilöllisten työvuorojen suunnittelu sekä osaamisen ja oppimisen tukeminen.
Esimiehet määrittelivät ikäjohtamisen kaikenikäisten johtamisena, päivittäisjohtamisena, voimavarojen ja toimintakyvyn huomioon ottavana johtamisena. Esimiesten määrittelyille löytyy tukea kirjallisuudesta, joten voidaan todeta käsitteen olevan tuttu esimiehille. 45 prosenttia esimiehistä kuitenkin kaipasi lisää ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta.
Kaikki käytössä olevat keinot koettiin myös kehittämiskohteina. Osaamisen tukeminen ja osaamisen kehittäminen nousivat esille lähes jokaisen esimiehen vastauksista. Ikääntyneillä työntekijöillä koettiin olevan erityisesti tietotekniikan hallinnassa runsaasti tuen tarvetta. Esimiehet haluaisivat kehittää mentorointia sekä ”hiljaisen tiedon” jakamista osaamisen tukemisen keinona. Työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä haluttiin myös kehittää.
Teoriaosuudessa käsiteltiin ikääntymistä, toimintakykyä, työkykyä, oppimista sekä ikäjohtamista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, mikä koostui avoimista kysymyksistä. Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella esimiesten käyttämiä ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemisen keinoja oli runsaasti. Näistä mainittiin ergonomisiin tekijöihin vaikuttaminen, töiden organisointi, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen, työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö, mentoroinnin hyödyntäminen, ”hiljaisen tiedon” jakaminen, yksilöllisten työvuorojen suunnittelu sekä osaamisen ja oppimisen tukeminen.
Esimiehet määrittelivät ikäjohtamisen kaikenikäisten johtamisena, päivittäisjohtamisena, voimavarojen ja toimintakyvyn huomioon ottavana johtamisena. Esimiesten määrittelyille löytyy tukea kirjallisuudesta, joten voidaan todeta käsitteen olevan tuttu esimiehille. 45 prosenttia esimiehistä kuitenkin kaipasi lisää ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta.
Kaikki käytössä olevat keinot koettiin myös kehittämiskohteina. Osaamisen tukeminen ja osaamisen kehittäminen nousivat esille lähes jokaisen esimiehen vastauksista. Ikääntyneillä työntekijöillä koettiin olevan erityisesti tietotekniikan hallinnassa runsaasti tuen tarvetta. Esimiehet haluaisivat kehittää mentorointia sekä ”hiljaisen tiedon” jakamista osaamisen tukemisen keinona. Työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä haluttiin myös kehittää.