Pyöräillen terveyttä : Työmatkapyöräilyn taustat ja vaikuttavuus Espoon kaupungin työntekijöiden koettuun terveyteen ja fyysiseen kuntoon
Sulkakoski, Liisa; Palm, Anne (2014)
Sulkakoski, Liisa
Palm, Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402182401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402182401
Tiivistelmä
Työikäisten työnkuva on viime vuosikymmenien aikana yksipuolistunut ja istuminen lisääntynyt samalla, kun aktiivinen työmatkaliikkuminen on vähentynyt. Suomalaisista työikäisistä terveysliikuntasuosituksen täyttää vain joka kymmenes ja noin puolet liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Istumisen ja muutoin inaktiivisen elämäntavan aiheuttamat terveyshaitat vaikuttavat terveyden lisäksi väistämättä myös työkykyyn ja jaksamiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Espoon kaupungin työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden ja työmatka-aktiivisuuden nykytilaa ja löytää mahdollisia työkaluja työikäisten espoolaisten arkiliikunnan ja työmatkapyöräilyn syvempään ymmärtämiseen. Työssä tavoiteltiin aktiivisemman elämäntavan ja työmatkapyöräilyn edistämistä sekä näiden terveyshyötyjen seuraamisesta.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen retrospektiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin liikuntaviraston kanssa. Opinnäytetyö tehtiin sähköisenä kyselynä Espoon kaupungin intranetissä syyskuussa 2013. Opinnäytetyö vastaa liikkumattomuuden ja inaktiivisuuden haasteeseen ja kuvaa Espoon kaupungin työtekijöiden terveyskunnon ja fyysisen kunnon nykytilaa sekä fyysistä aktiivisuutta ja työmatkapyöräilyä kolmen kuukauden aikana Espoossa kesällä 2013. Strukturoidussa e-kyselylomakkeessa tiedusteltiin muun muassa työmatkapyöräilytottumuksia, terveydentilaa, fyysisistä aktiivisuutta sekä avoimin kysymyksin syitä työmatkapyöräilyyn ja mahdollisiin esteisiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 312 Espoon kaupungin työtekijää.
Teoreettisen viitekehyksen tarkastelun kohteina olivat työikäisten fyysinen aktiivisuus, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, työmatkapyöräily, terveyskunto, koettu terveys, koettu fyysinen kunto, koettu vireys sekä terveysliikuntasuositukset. Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kahteen ryhmään: työmatkaa ensisijaisesti pyöräileviin ja ei-pyöräileviin. Näiden ryhmien työmatkaa, fyysistä aktiivisuutta, terveyskuntoa, koettua terveyttä ja fyysistä kuntoa vertailtiin toisiinsa.
Tutkimuksen mukaan Espoon kaupungin työntekijöistä 53,5 % käytti työmatkaansa ensisijaisesti polkupyörää. Yhteen suuntaan työmatkaa pyöräiltiin keskimäärin 7,4 kilometriä vähintään kohtuullisen rasittavalla teholla säännöllisesti 4-5 päivänä viikossa. Työmatkapyöräilijöiden yleinen fyysinen aktiivisuustaso ja fyysinen suorituskyky olivat korkeampia kuin ei-pyöräilevien. Työmatkapyöräilijät kokivat terveytensä ja fyysisen kuntonsa paremmaksi ja olivat tyytyväisempiä terveydentilaansa ja fyysiseen kuntoonsa kuin ei-pyöräilevät. Työmatkapyöräilyllä näyttää olevan myös vaikutusta työssä jaksamiseen ja vireyteen. Pyöräilijöistä 90,4 % koki olevansa erittäin tai hyvin vireitä töissä. Vireys jatkui myös kotiin tullessa. Suurimmat syyt pyöräilyyn löytyivät terveyden ylläpitämisestä ja jaksamisesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Espoon kaupungin työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden ja työmatka-aktiivisuuden nykytilaa ja löytää mahdollisia työkaluja työikäisten espoolaisten arkiliikunnan ja työmatkapyöräilyn syvempään ymmärtämiseen. Työssä tavoiteltiin aktiivisemman elämäntavan ja työmatkapyöräilyn edistämistä sekä näiden terveyshyötyjen seuraamisesta.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen retrospektiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin liikuntaviraston kanssa. Opinnäytetyö tehtiin sähköisenä kyselynä Espoon kaupungin intranetissä syyskuussa 2013. Opinnäytetyö vastaa liikkumattomuuden ja inaktiivisuuden haasteeseen ja kuvaa Espoon kaupungin työtekijöiden terveyskunnon ja fyysisen kunnon nykytilaa sekä fyysistä aktiivisuutta ja työmatkapyöräilyä kolmen kuukauden aikana Espoossa kesällä 2013. Strukturoidussa e-kyselylomakkeessa tiedusteltiin muun muassa työmatkapyöräilytottumuksia, terveydentilaa, fyysisistä aktiivisuutta sekä avoimin kysymyksin syitä työmatkapyöräilyyn ja mahdollisiin esteisiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 312 Espoon kaupungin työtekijää.
Teoreettisen viitekehyksen tarkastelun kohteina olivat työikäisten fyysinen aktiivisuus, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, työmatkapyöräily, terveyskunto, koettu terveys, koettu fyysinen kunto, koettu vireys sekä terveysliikuntasuositukset. Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kahteen ryhmään: työmatkaa ensisijaisesti pyöräileviin ja ei-pyöräileviin. Näiden ryhmien työmatkaa, fyysistä aktiivisuutta, terveyskuntoa, koettua terveyttä ja fyysistä kuntoa vertailtiin toisiinsa.
Tutkimuksen mukaan Espoon kaupungin työntekijöistä 53,5 % käytti työmatkaansa ensisijaisesti polkupyörää. Yhteen suuntaan työmatkaa pyöräiltiin keskimäärin 7,4 kilometriä vähintään kohtuullisen rasittavalla teholla säännöllisesti 4-5 päivänä viikossa. Työmatkapyöräilijöiden yleinen fyysinen aktiivisuustaso ja fyysinen suorituskyky olivat korkeampia kuin ei-pyöräilevien. Työmatkapyöräilijät kokivat terveytensä ja fyysisen kuntonsa paremmaksi ja olivat tyytyväisempiä terveydentilaansa ja fyysiseen kuntoonsa kuin ei-pyöräilevät. Työmatkapyöräilyllä näyttää olevan myös vaikutusta työssä jaksamiseen ja vireyteen. Pyöräilijöistä 90,4 % koki olevansa erittäin tai hyvin vireitä töissä. Vireys jatkui myös kotiin tullessa. Suurimmat syyt pyöräilyyn löytyivät terveyden ylläpitämisestä ja jaksamisesta.