Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
"Mun unelma on opiskella ja jatkaa eteenpäin" : Maahanmuuttajatyttöjen koulutukseen liittyviä unelmia ja haaveita
Seilo, Kaisa; Tiainen, Martta (2014)
Seilo, Kaisa
Tiainen, Martta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402132281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402132281
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli nuorten maahanmuuttajatyttöjen koulutukseen liittyvät unelmat ja toiveet sekä se, millaista tukea he kokivat tarvitsevansa unelmiensa saavuttamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tyttöjen oma ääni kuuluviin ja sitä kautta tuottaa konkreettisia tukimuotoja työelämäkumppanimme Kotka-Kymin seurakuntayhtymän käyttöön. Tutkimuksen avulla pyrimme parantamaan tyttöjen mahdollisuuksia toteuttaa koulutukseen liittyviä unelmiaan.
Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Teoreettinen tausta tutkimuksellemme muodostui aiheeseen liittyvistä käsitteistä monikulttuurisuus, maahanmuuttajuus, hyvinvointi sekä kansainvälinen työ Suomessa. Hyvinvointia pohdimme Allardtin hyvinvointiteorian pohjalta. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme informoitua kyselyä. Kyselyihin vastaajat olivat nuoria turvapaikanhakija- tai pakolaistyttöjä. Analysoimme kerätyn kyselyaineiston sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suurimalla osalla tytöistä oli konkreettisia unelmia, kuten unelma
-ammatteja, joihin he toivoivat pääsevänsä tulevaisuudessa. Puhuttaessa koulutukseen liittyviin unelmiin vaikuttaneista tekijöistä, tytöt nimesivät perheen ja lähipiirin sekä Suomen koulutusjärjestelmän ja etenkin sen tasa-arvoisuuden. Tyttöjen vastauksista ilmeni myös se, että he ovat hyvin motivoituneita saavuttamaan unelmiaan.
Tytöt toivat vastauksissaan esiin rehellisiä ja konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista tukea he kokivat tarvitsevansa. Suurin tuen tarpeen osa-alueista oli suomen kielen oppiminen. Tämän lisäksi tytöt kokivat tarvitsevansa taloudellista ja sosiaalista tukea. Tytöt kaipasivat kantaväestöön kuuluvien nuorten seuraa sekä kielen oppimiseen että ystävyyssuhteiden luomiseen. Yllättävänä tutkimustuloksena ilmeni, että Suomen koulutusjärjestelmä oli tytöille hyvin vieras ja vaikeaselitteinen.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajatytöille on tärkeä järjestää opinto-ohjausta, mahdollisuus suomen kielen opiskeluun sekä mahdollisuuksia tavata kantaväestön edustajia, niin nuoria kuin aikuisiakin. Tulosten perusteella kehitimme esimerkkejä konkreettisista tukimuodoista työelämäkumppanin käyttöön, kuten vertaistukiryhmän perustaminen, tutustuminen
kouluihin sekä maahanmuuttajanuorten sekä kantaväestöön kuuluvien nuorten yhteisiä ajanviettomahdollisuuksia.
Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Teoreettinen tausta tutkimuksellemme muodostui aiheeseen liittyvistä käsitteistä monikulttuurisuus, maahanmuuttajuus, hyvinvointi sekä kansainvälinen työ Suomessa. Hyvinvointia pohdimme Allardtin hyvinvointiteorian pohjalta. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme informoitua kyselyä. Kyselyihin vastaajat olivat nuoria turvapaikanhakija- tai pakolaistyttöjä. Analysoimme kerätyn kyselyaineiston sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suurimalla osalla tytöistä oli konkreettisia unelmia, kuten unelma
-ammatteja, joihin he toivoivat pääsevänsä tulevaisuudessa. Puhuttaessa koulutukseen liittyviin unelmiin vaikuttaneista tekijöistä, tytöt nimesivät perheen ja lähipiirin sekä Suomen koulutusjärjestelmän ja etenkin sen tasa-arvoisuuden. Tyttöjen vastauksista ilmeni myös se, että he ovat hyvin motivoituneita saavuttamaan unelmiaan.
Tytöt toivat vastauksissaan esiin rehellisiä ja konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista tukea he kokivat tarvitsevansa. Suurin tuen tarpeen osa-alueista oli suomen kielen oppiminen. Tämän lisäksi tytöt kokivat tarvitsevansa taloudellista ja sosiaalista tukea. Tytöt kaipasivat kantaväestöön kuuluvien nuorten seuraa sekä kielen oppimiseen että ystävyyssuhteiden luomiseen. Yllättävänä tutkimustuloksena ilmeni, että Suomen koulutusjärjestelmä oli tytöille hyvin vieras ja vaikeaselitteinen.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajatytöille on tärkeä järjestää opinto-ohjausta, mahdollisuus suomen kielen opiskeluun sekä mahdollisuuksia tavata kantaväestön edustajia, niin nuoria kuin aikuisiakin. Tulosten perusteella kehitimme esimerkkejä konkreettisista tukimuodoista työelämäkumppanin käyttöön, kuten vertaistukiryhmän perustaminen, tutustuminen
kouluihin sekä maahanmuuttajanuorten sekä kantaväestöön kuuluvien nuorten yhteisiä ajanviettomahdollisuuksia.