LÄHIRUUAN MERKITYS MAASEUTUMATKAILUSSA : CASE MAASEUTUMATKAILU KOSKENKORVAN TRAHTEERI
Latvala, Elina (2014)
Latvala, Elina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042822
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksen oli selvittää onko lähiruoalla merkitystä maaseutumatkailussa. Tutkimuksen pohjalta suunnitellaan Koskenkorvan Trahteeriin ruokalista lähiruokatuotteita hyödyntäen.
Suomen hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan 2012 vahvistaa lähiruoan asemaa ruokapolitiikassa. Kuluttajalle lähiruoka on tullut tietoisuuteen vasta hiljattain. Lähiruoka sinänsä rantautui Suomeen 2000-luvun alussa. Lähiruoan merkitys kasvattaa koko ajan jalansijaa yhteiskunnassa, mutta siihen vaikuttaa myös monet asiat: nyky-yhteiskunta, maaseutumatkailun ja yrittäjien kilpailu, markkinointi sekä yhteiskunnan tietoisuus lähiruoasta.
Tutkimusaineistoa kerättiin asiakaskysellä Koskenkorvan Trahteerin asiakkaille, jotka olivat käyneet kyseisessä yrityksessä vuoden 2013 aikana. Kysely tehtiin sähköisesti. Kyselyjä lähti sähköpostiin linkitettynä 109 ja Facebookin kautta 15, yhteensä 124. Määräaikaan mennessä vastasi 86. Kysely toteutettiin informoituna kyselynä. Kysymykset olivat monivalinta– sekä avoimia kysymyksiä.
Aineiston perusteella kuluttajat ovat tietoisia mitä lähiruoka-sana tarkoittaa, mutta käytännössä lähiruokatietoisuus hapuilee vielä. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan kumminkin muutaman euron enemmän lähiruokanoutopöydästä. Valintaan kuitenkin vaikuttavat sen hetkinen raha tilanne ja mieltymykset.
Lähi- ja luomutuotteita käyttäviä maaseutumatkailuyrityksiä on Suomessa useita. Ovatko he osanneet hyödyntää lähi- ja luomutuotteita tarpeeksi? Lähiruoan merkitys maaseutumatkailun kannalta on huomattava. Asiakkaiden kiinnostus paikallista kulttuuria, rakennusperinnettä ja lähituottajia kohtaan on kasvanut. Kuluttajat kiinnittivät huomiota koko ajan enemmän elintarvikkeiden turvallisuuteen, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Matkailun kannalta ruoalla ja tuotteella pitää olla tarina, jotta lähiruoan suosio kasvaisi ja lisääntyisi.
Suomen hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan 2012 vahvistaa lähiruoan asemaa ruokapolitiikassa. Kuluttajalle lähiruoka on tullut tietoisuuteen vasta hiljattain. Lähiruoka sinänsä rantautui Suomeen 2000-luvun alussa. Lähiruoan merkitys kasvattaa koko ajan jalansijaa yhteiskunnassa, mutta siihen vaikuttaa myös monet asiat: nyky-yhteiskunta, maaseutumatkailun ja yrittäjien kilpailu, markkinointi sekä yhteiskunnan tietoisuus lähiruoasta.
Tutkimusaineistoa kerättiin asiakaskysellä Koskenkorvan Trahteerin asiakkaille, jotka olivat käyneet kyseisessä yrityksessä vuoden 2013 aikana. Kysely tehtiin sähköisesti. Kyselyjä lähti sähköpostiin linkitettynä 109 ja Facebookin kautta 15, yhteensä 124. Määräaikaan mennessä vastasi 86. Kysely toteutettiin informoituna kyselynä. Kysymykset olivat monivalinta– sekä avoimia kysymyksiä.
Aineiston perusteella kuluttajat ovat tietoisia mitä lähiruoka-sana tarkoittaa, mutta käytännössä lähiruokatietoisuus hapuilee vielä. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan kumminkin muutaman euron enemmän lähiruokanoutopöydästä. Valintaan kuitenkin vaikuttavat sen hetkinen raha tilanne ja mieltymykset.
Lähi- ja luomutuotteita käyttäviä maaseutumatkailuyrityksiä on Suomessa useita. Ovatko he osanneet hyödyntää lähi- ja luomutuotteita tarpeeksi? Lähiruoan merkitys maaseutumatkailun kannalta on huomattava. Asiakkaiden kiinnostus paikallista kulttuuria, rakennusperinnettä ja lähituottajia kohtaan on kasvanut. Kuluttajat kiinnittivät huomiota koko ajan enemmän elintarvikkeiden turvallisuuteen, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Matkailun kannalta ruoalla ja tuotteella pitää olla tarina, jotta lähiruoan suosio kasvaisi ja lisääntyisi.