Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaaminen
Määttä, Minna (2014)
Määttä, Minna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042837
Tiivistelmä
Euroopan parlamentin vuonna 2008 hyväksymässä kannanotossa on nostettu kansanterveyden ja – talouden kannalta merkittäväksi tekijäksi muistisairauksien kasvava määrä. Kannanotossa nostetaan yhdeksi varautumisen työvälineeksi Kansallisen muistiohjelman 2012-2020 tarve. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut Suomen ohjelman. Tavoitteeksi työryhmä on asettanut yhteisvastuullisen muistiystävällisen Suomen rakentamisen. Muistisairautta sairastavien ihmisten määrän kasvu asettaa koko sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujärjestelmälle suuren haasteen. Laatusuosituksessa ja vanhuspalvelulaissa painotetaan ikääntyneiden mahdollisuutta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja mahdollisuuteen asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä.
Yli puolet ikääntyneistä muistisairautta sairastavista ihmisistä asuu kotona ja yli puolet heistä asuu yksin. Hoitotyö on haasteellista. Tähän haasteeseen vastataan osaavalla ja asiantuntevalla hoidolla. Erityisen tärkeää on saumaton hoito-, palvelu- ja kuntoutusketju.
Kotihoidon sairaanhoitotyö vaatii laaja-alaista osaamista. Työssäni Sotkamon kotihoidon muistihoitajana olen havainnut sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaamisen kehittämistarpeen. Sotkamon kotihoidon sairaanhoito-henkilökunnalla ei ole ollut pitkään aikaan koulutusta muistisairaan ihmisen hoitotyöstä.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaamista jokapäiväisessä hoitotyössä. Opinnäytetyöni tavoitteena on luoda Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaamisen kehittämissuunnitelma kansallisen muistiohjelman 2012-2020 tavoitteiden mukaisesti.
Tutkimusotteeni on laadullinen. Aineiston keruumenetelmänä käytin haastattelua. Haastattelin koko Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällön analyysillä, käyttäen myös abduktiivista päättelyä. Näin aineistosta on saatu analysoitua olennainen ja tuloksissa on pyritty luotettavuuteen.
Opinnäytetyöni tuloksista voidaan päätellä, että Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan osaaminen on varsin hyvää verrattuna Kansallisen muistiohjelman tavoitteisiin. Osaamisen kehittäminen vaatii muistiasioiden kertaamista ja syventämistä. Erityisesti kehittämiskohteiksi nousee muistisairauksien perustietojen täydentäminen, diagnostiikan sisäistäminen ja lääkehoidon kertaaminen.
Yli puolet ikääntyneistä muistisairautta sairastavista ihmisistä asuu kotona ja yli puolet heistä asuu yksin. Hoitotyö on haasteellista. Tähän haasteeseen vastataan osaavalla ja asiantuntevalla hoidolla. Erityisen tärkeää on saumaton hoito-, palvelu- ja kuntoutusketju.
Kotihoidon sairaanhoitotyö vaatii laaja-alaista osaamista. Työssäni Sotkamon kotihoidon muistihoitajana olen havainnut sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaamisen kehittämistarpeen. Sotkamon kotihoidon sairaanhoito-henkilökunnalla ei ole ollut pitkään aikaan koulutusta muistisairaan ihmisen hoitotyöstä.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaamista jokapäiväisessä hoitotyössä. Opinnäytetyöni tavoitteena on luoda Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan muistiosaamisen kehittämissuunnitelma kansallisen muistiohjelman 2012-2020 tavoitteiden mukaisesti.
Tutkimusotteeni on laadullinen. Aineiston keruumenetelmänä käytin haastattelua. Haastattelin koko Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällön analyysillä, käyttäen myös abduktiivista päättelyä. Näin aineistosta on saatu analysoitua olennainen ja tuloksissa on pyritty luotettavuuteen.
Opinnäytetyöni tuloksista voidaan päätellä, että Sotkamon kotihoidon sairaanhoitohenkilökunnan osaaminen on varsin hyvää verrattuna Kansallisen muistiohjelman tavoitteisiin. Osaamisen kehittäminen vaatii muistiasioiden kertaamista ja syventämistä. Erityisesti kehittämiskohteiksi nousee muistisairauksien perustietojen täydentäminen, diagnostiikan sisäistäminen ja lääkehoidon kertaaminen.