Pienhankinnat Tampereen ammattikorkeakoulussa
Eskelinen, Kirsi (2013)
Eskelinen, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402212525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402212525
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Tampereen ammattikorkeakoulussa suoritettavien pienhankintojen ohjeistusta ja vertailla käytäntöä pienhankintoja koskevaan lainsäädäntöön, periaatteisiin ja sopimuksiin. Tämä lisäksi yhtenä keskeisenä tavoitteena oli laajentaa näkemystä pienhankinnoista.
Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki. Julkisia hankintoja tekevät valtio, kunnat, kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä eräät muut hankintalaissa luetellut hankintayksiköt. Hankintalaissa määritellään euromääräisin rajoin ne hankinnat, jotka tulee kilpailuttaa EU-tasoisesti sekä ne hankinnat, joiden kilpailutus tehdään kansallisesti. Näistä euromääräisistä rajoista käytetään nimitystä kynnysarvot. Mikäli hankinnan arvo alittaa kansallisenkin kynnysarvon, puhutaan pienhankinnoista. Pienhankinnat ovat pääsääntöisesti hankintalain soveltamisalan ulkopuolella. Täysin ilman sääntelyä ei pienhankintojakaan kuitenkaan voi tehdä. EU:n perustamissopimuksen mukaiset avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisuuden ja suhteellisuuden periaatteet tulee ottaa huomioon kuten myös kansallisen hallintolakimme hyvän hallinnon periaatteet. Pääsääntöisesti myös pienhankinnat tulisi kilpailuttaa. Hankintayksikköjen tulisikin laatia hankintaohjeet, joissa määriteltäisiin milloin ja millä tavoin pienhankinta on kilpailutettava.
Lakien, periaatteiden ja sopimusten lisäksi on otettava huomioon pienhankinnoista hallinnolle aiheutuneet kustannukset ja toisaalta niiden merkitys kansantaloudelle, sillä julkisia hankintoja tehdään paljon. Koska pienhankintojen kilpailutus on huomattavasti kevyempää kuin EU- tai kansallisten arvojen ylittävien hankintojen, voitaisiin pienhankinnoissa ottaa entistä enemmän huomioon innovatiivisuus, kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuun periaatteet.
Kohdeorganisaatio Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on myös hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö. TAMKin hankintapalvelu suorittaa kaikki kynnysarvojen ylittävät kilpailutukset, kehittää hankintatointa ja antaa ohjeistuksen pienhankinnoissa. Pienhankinnat TAMKissa suorittaa tavaraa tai palvelua tarvitseva toiminto.
Opinnäytetyön lainopillisia lähteitä ovat hankintalaki ja hallintolaki, markkinaoikeuden tapaukset ja hankintalakia koskeva kirjallisuus. Lisäksi on käytetty esimerkiksi Kuntaliiton ja TAMKin omia ohjeistuksia. TAMKin käytäntöjä ja mahdollisia kehittämiskohteita selvitin asiantuntijahaastatteluin.
Selvitykseni edetessä kävi ilmi, että pienhankinnat ovat kuitenkin jollain tavoin katveessa tai reuna-alueella: hankintayksiköiden suorittamien pienhankintojen euromääräistä arvoa ei tilastoida. Pienhankintoja koskeva sääntely on myös eräin osin hieman ristiriitaista: toisaalta pienhankintoja pitäisi soveltuvin osin kilpailuttaa, toisaalta pienhankinnoissa vallitsee suurempi vapaus kuin kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa.
Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki. Julkisia hankintoja tekevät valtio, kunnat, kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä eräät muut hankintalaissa luetellut hankintayksiköt. Hankintalaissa määritellään euromääräisin rajoin ne hankinnat, jotka tulee kilpailuttaa EU-tasoisesti sekä ne hankinnat, joiden kilpailutus tehdään kansallisesti. Näistä euromääräisistä rajoista käytetään nimitystä kynnysarvot. Mikäli hankinnan arvo alittaa kansallisenkin kynnysarvon, puhutaan pienhankinnoista. Pienhankinnat ovat pääsääntöisesti hankintalain soveltamisalan ulkopuolella. Täysin ilman sääntelyä ei pienhankintojakaan kuitenkaan voi tehdä. EU:n perustamissopimuksen mukaiset avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisuuden ja suhteellisuuden periaatteet tulee ottaa huomioon kuten myös kansallisen hallintolakimme hyvän hallinnon periaatteet. Pääsääntöisesti myös pienhankinnat tulisi kilpailuttaa. Hankintayksikköjen tulisikin laatia hankintaohjeet, joissa määriteltäisiin milloin ja millä tavoin pienhankinta on kilpailutettava.
Lakien, periaatteiden ja sopimusten lisäksi on otettava huomioon pienhankinnoista hallinnolle aiheutuneet kustannukset ja toisaalta niiden merkitys kansantaloudelle, sillä julkisia hankintoja tehdään paljon. Koska pienhankintojen kilpailutus on huomattavasti kevyempää kuin EU- tai kansallisten arvojen ylittävien hankintojen, voitaisiin pienhankinnoissa ottaa entistä enemmän huomioon innovatiivisuus, kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuun periaatteet.
Kohdeorganisaatio Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on myös hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö. TAMKin hankintapalvelu suorittaa kaikki kynnysarvojen ylittävät kilpailutukset, kehittää hankintatointa ja antaa ohjeistuksen pienhankinnoissa. Pienhankinnat TAMKissa suorittaa tavaraa tai palvelua tarvitseva toiminto.
Opinnäytetyön lainopillisia lähteitä ovat hankintalaki ja hallintolaki, markkinaoikeuden tapaukset ja hankintalakia koskeva kirjallisuus. Lisäksi on käytetty esimerkiksi Kuntaliiton ja TAMKin omia ohjeistuksia. TAMKin käytäntöjä ja mahdollisia kehittämiskohteita selvitin asiantuntijahaastatteluin.
Selvitykseni edetessä kävi ilmi, että pienhankinnat ovat kuitenkin jollain tavoin katveessa tai reuna-alueella: hankintayksiköiden suorittamien pienhankintojen euromääräistä arvoa ei tilastoida. Pienhankintoja koskeva sääntely on myös eräin osin hieman ristiriitaista: toisaalta pienhankintoja pitäisi soveltuvin osin kilpailuttaa, toisaalta pienhankinnoissa vallitsee suurempi vapaus kuin kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa.