Juoksijoiden nestetila ja sen muutokset erilaisten kestävyystyyppisten harjoitusten yhteydessä
Pirinen, Hanna (2009)
Pirinen, Hanna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001271644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001271644
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kestävyysjuoksijoiden nestetilaa ja sen muutoksia erilaisten kestävyysjuoksuharjoitusten yhteydessä. Nestetila vaikuttaa suoraan suorituskyvyn ylläpitämiseen ja näin ollen se on tärkeä tutkimuskohde.
Tutkimukseen osallistui Suomessa kymmenen nuorten maajoukkueeseen kuuluvaa suomalaista kestävyysjuoksijaa, joista neljä oli miehiä ja kuusi naisia sekä Keniassa kymmenen kansainvälisen tason kenialaista kestävyysjuoksijaa, joista kaikki olivat miehiä. Nuorilla nestetilatutkimus toteutettiin maajoukkueen viikonlopun pituisella harjoitusleirillä Vierumäellä keväällä 2009. Harjoitusleirin ensimmäisen päivän harjoitus oli kovatehoinen matkavauhtiharjoitus ja toisen päivän harjoitus matalatehoinen pitkäaikaisen kestävyyden harjoitus. Kestävyysjuoksijoilta mitattiin molemmilta harjoituspäiviltä nestetilan arvioimiseksi virtsan ominaispaino ja kehon paino ennen aamupalaa ja päivän ensimmäistä harjoitusta sekä välittömästi harjoituksen jälkeen. Lisäksi kestävyysjuoksijat täyttivät nestepäiväkirjaa, jolla kartoitettiin nautittujen nesteiden kellonaikaa, määrää ja laatua. Kenialaisten nestetilaa arvioitiin samoilla menetelmillä kuin nuorilla juoksijoilla. Kenialaisten suorittama harjoitus oli 30 kilometrin testijuoksu.
Nuorten maajoukkuejuoksijoiden kehon painon muutos ensimmäisen kovatehoisen matkavauhtiharjoituksen aikana oli keskimäärin -0,86 % (p= 0,023). Toisen päivän matalatehoisen pitkäaikasen kestävyysharjoituksen aikana painon muutos oli keskimäärin -0,61 % (p= 0,036). Virtsan ominaispainon muutos ensimmäisen harjoituksen aikana oli -0,008 yksikköä (p= 0,005). Toisen harjoituksen aikana virtsan ominaispainon muutos oli -0,013 yksikköä (p= 0,025). Nuoret kestävyysjuoksijat nauttivat nesteitä keskimäärin noin 3 ± 0,8 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Enemmän vettä ja mehua nauttineilla (≥ 1,35 litraa ja ≥ 1 litraa, mainitussa järjestyksessä) juoksijoilla kehon paino laski merkittävästi (p= 0,034 ja p= 0,026, mainitussa järjestyksessä) matalatehoisen pitkäaikaisen kestävyysharjoituksen aikana. Vähemmän vettä tai mehua nauttineilla (≤ 1 ja ≤ 0,6 litraa, mainitussa järjestyksessä) ei tapahtunut muutosta virtsan ominaispainossa tai kehon painossa Kenialaisten kehon painon muutos 30 kilometrin testijuoksun aikana oli keskimäärin -3,65 % (p < 0,001). Ennen suorituksia kenialaiset olivat nesteytyneemmässä kunnossa kuin suomalaiset juoksijat.
Kehon painon ja virtsan ominaispainon perusteella voidaan todeta, ettei nuorilla kestävyysjuoksijoilla tapahtunut suorituskykyä heikentäviä muutoksia nestetilassa viikonloppuleirin aikana. Kenialaisten nestetilan muutokset taas olivat merkittävästi suorituskykyä heikentäviä. Enemmän vettä ja mehua nauttineilla nuorilla juoksijoilla kehon paino laski merkittävästi. Voidaan todeta, että enemmän nestettä nauttineilla oli enemmän kulutettavaa. Nuorten juoksijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota nesteytykseen.
Tutkimukseen osallistui Suomessa kymmenen nuorten maajoukkueeseen kuuluvaa suomalaista kestävyysjuoksijaa, joista neljä oli miehiä ja kuusi naisia sekä Keniassa kymmenen kansainvälisen tason kenialaista kestävyysjuoksijaa, joista kaikki olivat miehiä. Nuorilla nestetilatutkimus toteutettiin maajoukkueen viikonlopun pituisella harjoitusleirillä Vierumäellä keväällä 2009. Harjoitusleirin ensimmäisen päivän harjoitus oli kovatehoinen matkavauhtiharjoitus ja toisen päivän harjoitus matalatehoinen pitkäaikaisen kestävyyden harjoitus. Kestävyysjuoksijoilta mitattiin molemmilta harjoituspäiviltä nestetilan arvioimiseksi virtsan ominaispaino ja kehon paino ennen aamupalaa ja päivän ensimmäistä harjoitusta sekä välittömästi harjoituksen jälkeen. Lisäksi kestävyysjuoksijat täyttivät nestepäiväkirjaa, jolla kartoitettiin nautittujen nesteiden kellonaikaa, määrää ja laatua. Kenialaisten nestetilaa arvioitiin samoilla menetelmillä kuin nuorilla juoksijoilla. Kenialaisten suorittama harjoitus oli 30 kilometrin testijuoksu.
Nuorten maajoukkuejuoksijoiden kehon painon muutos ensimmäisen kovatehoisen matkavauhtiharjoituksen aikana oli keskimäärin -0,86 % (p= 0,023). Toisen päivän matalatehoisen pitkäaikasen kestävyysharjoituksen aikana painon muutos oli keskimäärin -0,61 % (p= 0,036). Virtsan ominaispainon muutos ensimmäisen harjoituksen aikana oli -0,008 yksikköä (p= 0,005). Toisen harjoituksen aikana virtsan ominaispainon muutos oli -0,013 yksikköä (p= 0,025). Nuoret kestävyysjuoksijat nauttivat nesteitä keskimäärin noin 3 ± 0,8 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Enemmän vettä ja mehua nauttineilla (≥ 1,35 litraa ja ≥ 1 litraa, mainitussa järjestyksessä) juoksijoilla kehon paino laski merkittävästi (p= 0,034 ja p= 0,026, mainitussa järjestyksessä) matalatehoisen pitkäaikaisen kestävyysharjoituksen aikana. Vähemmän vettä tai mehua nauttineilla (≤ 1 ja ≤ 0,6 litraa, mainitussa järjestyksessä) ei tapahtunut muutosta virtsan ominaispainossa tai kehon painossa Kenialaisten kehon painon muutos 30 kilometrin testijuoksun aikana oli keskimäärin -3,65 % (p < 0,001). Ennen suorituksia kenialaiset olivat nesteytyneemmässä kunnossa kuin suomalaiset juoksijat.
Kehon painon ja virtsan ominaispainon perusteella voidaan todeta, ettei nuorilla kestävyysjuoksijoilla tapahtunut suorituskykyä heikentäviä muutoksia nestetilassa viikonloppuleirin aikana. Kenialaisten nestetilan muutokset taas olivat merkittävästi suorituskykyä heikentäviä. Enemmän vettä ja mehua nauttineilla nuorilla juoksijoilla kehon paino laski merkittävästi. Voidaan todeta, että enemmän nestettä nauttineilla oli enemmän kulutettavaa. Nuorten juoksijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota nesteytykseen.