Diakoniatyö ikääntyneen surusta selviytymisen tukena Espoonlahden seurakunnassa
Holma, Milla; Lehtinen, Mira; Tornberg, Noora (2014)
Holma, Milla
Lehtinen, Mira
Tornberg, Noora
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242604
Tiivistelmä
Holma, Milla, Lehtinen, Mira & Tornberg, Noora. Diakoniatyö ikääntyneen surusta selviytymisen tukena Espoonlahden seurakunnassa. Kevät 2014, 55 si-vua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten suru on vaikuttanut ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen terveyteen ja kuinka Espoonlahden seurakunnan diakoniatyö on auttanut heitä selviytymään surusta puolison kuoleman jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Espoonlahden seurakunnan diakoniatyöntekijöille, millaista tukea ikääntyvät toivovat diakoniatyöltä surusta selviytymiseen. Opinnäytetyö on osa Terve sielu terveessä ruumiissa -hanketta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kesän 2013 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää puolisonsa menettänyttä ikääntynyttä. Haastateltavien läheisen kuolemasta oli haastatteluhetkellä kulunut yhdestä neljään vuotta ja he olivat käyneet suruprosessia läpi diakoniatyön tukemana. Haastatteluaineisto analysoitiin soveltamalla aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat surun vaikuttavan ikääntyneen sosiaaliseen, fyysiseen, psyykkiseen sekä hengelliseen vointiin. Surun vaikutukset arjessa selviytymiseen näkyivät erityisesti kykenemättömyytenä toteuttaa normaaleja arjen toimintoja. Ikääntyneet olivat tulleet diakoniatyön asiakkaiksi joko papin, kotihoidon tai terveyskeskuksen ohjauksesta tai Espoon seurakuntasanomat -lehdessä olleiden ilmoitusten perusteella. Ikääntyneet olivat saaneet diakoniatyöltä ammatillista tukea ja vertaistukea diakoniatyön järjestämistä ryhmistä ja kerhoista. Diakoniatyöltä toivottiin yksilöllistä tukea, ryhmän antamaa tukea sekä etsivää työtä. Ikääntyneet olivat tyytyväisiä diakoniatyön antamaan tukeen lukuun ottamatta kesäaikaa, jolloin toiminta koettiin vähäiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että surulla oli suuri vaikutus ikääntyneen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja arjessa selviytymiseen. Vertaistukea antavat ryhmät koettiin merkittäviksi ja niihin toivottiin jatkuvuutta. Lehti-ilmoitukset tavoittivat ikääntyneet tehokkaimmin. Terveydenhuollon ja diakonian yhteistyötä tulisi kehittää, jotta ikääntyneiden tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin.
Asiasanat: diakonia, suru, selviytyminen, ikääntyneet, tukeminen, terveysvaikutukset, terveyden edistäminen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten suru on vaikuttanut ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen terveyteen ja kuinka Espoonlahden seurakunnan diakoniatyö on auttanut heitä selviytymään surusta puolison kuoleman jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Espoonlahden seurakunnan diakoniatyöntekijöille, millaista tukea ikääntyvät toivovat diakoniatyöltä surusta selviytymiseen. Opinnäytetyö on osa Terve sielu terveessä ruumiissa -hanketta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kesän 2013 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää puolisonsa menettänyttä ikääntynyttä. Haastateltavien läheisen kuolemasta oli haastatteluhetkellä kulunut yhdestä neljään vuotta ja he olivat käyneet suruprosessia läpi diakoniatyön tukemana. Haastatteluaineisto analysoitiin soveltamalla aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat surun vaikuttavan ikääntyneen sosiaaliseen, fyysiseen, psyykkiseen sekä hengelliseen vointiin. Surun vaikutukset arjessa selviytymiseen näkyivät erityisesti kykenemättömyytenä toteuttaa normaaleja arjen toimintoja. Ikääntyneet olivat tulleet diakoniatyön asiakkaiksi joko papin, kotihoidon tai terveyskeskuksen ohjauksesta tai Espoon seurakuntasanomat -lehdessä olleiden ilmoitusten perusteella. Ikääntyneet olivat saaneet diakoniatyöltä ammatillista tukea ja vertaistukea diakoniatyön järjestämistä ryhmistä ja kerhoista. Diakoniatyöltä toivottiin yksilöllistä tukea, ryhmän antamaa tukea sekä etsivää työtä. Ikääntyneet olivat tyytyväisiä diakoniatyön antamaan tukeen lukuun ottamatta kesäaikaa, jolloin toiminta koettiin vähäiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että surulla oli suuri vaikutus ikääntyneen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja arjessa selviytymiseen. Vertaistukea antavat ryhmät koettiin merkittäviksi ja niihin toivottiin jatkuvuutta. Lehti-ilmoitukset tavoittivat ikääntyneet tehokkaimmin. Terveydenhuollon ja diakonian yhteistyötä tulisi kehittää, jotta ikääntyneiden tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin.
Asiasanat: diakonia, suru, selviytyminen, ikääntyneet, tukeminen, terveysvaikutukset, terveyden edistäminen