Verkkopankkitunnukset yleisen edunvalvonnan päämiehen käytössä : Hyödyt ja haitat
Paju, Marja (2014)
Paju, Marja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403243467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403243467
Tiivistelmä
Yleisessä edunvalvonnassa olevalla henkilöllä eli päämiehellä voi olla verkkopankkitunnukset, joiden myöntämiseksi pankki pääsääntöisesti vaatii edunvalvojan suostumuksen. Holhoustoimilain (HolTL, 442/1999) 31 §:n 2 momentissa säännellään, että edunvalvojan tulee ilmoittaa pankille kuka tai ketkä voivat nostaa päämiehen tilillä olevia varoja. Samaa lainkohtaa sovelletaan myös muutoin päämiehen tilien käyttämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää mitä hyötyä ja haittaa voi seurata, jos yleisen edunvalvonnan päämiehen käytössä ovat verkkopankkitunnukset. Hyötyjä ja haittoja selvitettiin haastattelemalla kuutta yleisessä edunvalvonnassa työskentelevää henkilöä. Lisäksi tarkoituksena oli laadullista tutkimusosuutta pohjustaen selvittää verkkopankkitunnuksia koskevaa oikeudellista sääntelyä.
Tärkeimpinä lähteinä aiheen selvittämiseksi käytettiin säädösten lisäksi lainvalmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta ja muita oikeuslähteitä, kuten lausuntoja ja asiantuntijakirjoituksia. Lähteinä huomioitiin myös ajankohtaiset artikkelit ja aikaisemmat edunvalvontaa ja verkkopankkitoimintaa koskevat tutkimukset.
Opinnäytetyössä käsitellään ensin yleistä edunvalvontaa, sen organisaatiota ja keskeisimpiä käsitteitä. Lisäksi päämiehen oikeudellista asemaa eli perusoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta käsitellään lyhyesti. Opinnäytetyön kolmannessa pääluvussa selvitetään verkkopankkitunnuksiin liittyvää oikeudellista sääntelyä ja tärkeimpiä käsitteitä. Tämän jälkeen analysoidaan verkkopankkitunnusten hyötyjä ja haittoja tutkimusaineiston perusteella.
Tutkimuksen tuloksina voidaan tiivistetysti esittää, että päämiehen kannalta verkkopankkitunnuksista voi olla monia hyötyjä, kuten taloudellisten asioiden hoitamisen opettelu, sähköisten palveluiden käyttäminen internetissä ja siten yhteiskunnassa mukana pysyminen. Toisaalta tunnuksien käytöstä voi seurata monia haittoja: velkaantumista, väärinkäytöksiä ja päämiehen taloudellisen tilanteen vaarantumista. Verkkopankkitunnuksia ja niiden myöntämistä koskevan oikeudellisen sääntelyn osalta voidaan todeta, että sääntely voisi olla tarkempaa ja pankkien perustelut kieltäytyä tunnusten myöntämisestä tulisi olla selkeämmät ja ylipäätään asiakkaiden tiedossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää mitä hyötyä ja haittaa voi seurata, jos yleisen edunvalvonnan päämiehen käytössä ovat verkkopankkitunnukset. Hyötyjä ja haittoja selvitettiin haastattelemalla kuutta yleisessä edunvalvonnassa työskentelevää henkilöä. Lisäksi tarkoituksena oli laadullista tutkimusosuutta pohjustaen selvittää verkkopankkitunnuksia koskevaa oikeudellista sääntelyä.
Tärkeimpinä lähteinä aiheen selvittämiseksi käytettiin säädösten lisäksi lainvalmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta ja muita oikeuslähteitä, kuten lausuntoja ja asiantuntijakirjoituksia. Lähteinä huomioitiin myös ajankohtaiset artikkelit ja aikaisemmat edunvalvontaa ja verkkopankkitoimintaa koskevat tutkimukset.
Opinnäytetyössä käsitellään ensin yleistä edunvalvontaa, sen organisaatiota ja keskeisimpiä käsitteitä. Lisäksi päämiehen oikeudellista asemaa eli perusoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta käsitellään lyhyesti. Opinnäytetyön kolmannessa pääluvussa selvitetään verkkopankkitunnuksiin liittyvää oikeudellista sääntelyä ja tärkeimpiä käsitteitä. Tämän jälkeen analysoidaan verkkopankkitunnusten hyötyjä ja haittoja tutkimusaineiston perusteella.
Tutkimuksen tuloksina voidaan tiivistetysti esittää, että päämiehen kannalta verkkopankkitunnuksista voi olla monia hyötyjä, kuten taloudellisten asioiden hoitamisen opettelu, sähköisten palveluiden käyttäminen internetissä ja siten yhteiskunnassa mukana pysyminen. Toisaalta tunnuksien käytöstä voi seurata monia haittoja: velkaantumista, väärinkäytöksiä ja päämiehen taloudellisen tilanteen vaarantumista. Verkkopankkitunnuksia ja niiden myöntämistä koskevan oikeudellisen sääntelyn osalta voidaan todeta, että sääntely voisi olla tarkempaa ja pankkien perustelut kieltäytyä tunnusten myöntämisestä tulisi olla selkeämmät ja ylipäätään asiakkaiden tiedossa.