Osaamiskartoitus Rauman kotihoidon lähihoitajille
Silvendoin, Katri (2014)
Silvendoin, Katri
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403193325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403193325
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana oli Rauman kaupungin kotihoito. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Rauman kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien osaamista heidän itsensä kokemina. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää missä eri osaamisalueissa työntekijät kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan käyttää arvioitaessa kotihoidon lisäkoulutustarpeita sekä hyödyntää tuloksia työntekijöiden kehityskeskusteluissa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin toukokuussa 2013 käyttäen Hoituu kotona–osaamiskarttaa. Kotihoidon palvelupäällikön kanssa kohderyhmäksi valittiin kaikista työntekijöistä vain kotihoidon lähihoitajat, koska heidän koulutustarpeensa koettiin suuremmiksi kuin sairaanhoitajien. Sairaanhoitajilla koettiin olevan osaamista jo ennestään enemmän. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 Rauman kotihoidon työntekijää kuudesta eri tiimistä. Aineisto analysoitiin käyttämällä taulukkolaskentaohjelmaa ja niistä muodostettiin tulokset diagrammeihin ja taulukoihin. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin osaamista, osaamiskarttaa ja kotihoitoa.
Keskeistä tutkimustuloksissa oli, että kaikissa Rauman kotihoidon tiimeissä sekä hyviksi että huonoiksi koetut osaamisalueet olivat samoja. Vastaajat arvioivat huonoimmaksi osaamisalueikseen säädösosaamisen, organisaatio-osaamisen, palveluohjausosaamisen sekä kielitaidon. Vastaajat kokivat jäävänsä perusosaamisen tasolle taloudellisen osaamisen, raha-asioista ja sosiaalietuuksista huolehtimisen, kuolevan ihmisen hoitamisen, hoito- ja palvelusuunnitelmaosaamisen sekä tietoteknisen osaamisen alueilla. Ensiavun osaamisalueella koettiin eniten lisäkoulutuksen tarvetta. Lisäksi erilaisten katetrien ja avanteiden hoitamisessa arvioitiin olevan lisäkoulutuksen tarvetta. Näissä osaamisalueissa löytyy osaamista kotihoidon sisällä, joten koulutusta voisi järjestää hyvin esimerkiksi sairaanhoitajien toimesta. Jatkossa olisi hyvä arvioida koulutusten tuottamaa hyötyä sekä aika ajoin kartoittaa työntekijöiden osaamistasoa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin toukokuussa 2013 käyttäen Hoituu kotona–osaamiskarttaa. Kotihoidon palvelupäällikön kanssa kohderyhmäksi valittiin kaikista työntekijöistä vain kotihoidon lähihoitajat, koska heidän koulutustarpeensa koettiin suuremmiksi kuin sairaanhoitajien. Sairaanhoitajilla koettiin olevan osaamista jo ennestään enemmän. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 Rauman kotihoidon työntekijää kuudesta eri tiimistä. Aineisto analysoitiin käyttämällä taulukkolaskentaohjelmaa ja niistä muodostettiin tulokset diagrammeihin ja taulukoihin. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin osaamista, osaamiskarttaa ja kotihoitoa.
Keskeistä tutkimustuloksissa oli, että kaikissa Rauman kotihoidon tiimeissä sekä hyviksi että huonoiksi koetut osaamisalueet olivat samoja. Vastaajat arvioivat huonoimmaksi osaamisalueikseen säädösosaamisen, organisaatio-osaamisen, palveluohjausosaamisen sekä kielitaidon. Vastaajat kokivat jäävänsä perusosaamisen tasolle taloudellisen osaamisen, raha-asioista ja sosiaalietuuksista huolehtimisen, kuolevan ihmisen hoitamisen, hoito- ja palvelusuunnitelmaosaamisen sekä tietoteknisen osaamisen alueilla. Ensiavun osaamisalueella koettiin eniten lisäkoulutuksen tarvetta. Lisäksi erilaisten katetrien ja avanteiden hoitamisessa arvioitiin olevan lisäkoulutuksen tarvetta. Näissä osaamisalueissa löytyy osaamista kotihoidon sisällä, joten koulutusta voisi järjestää hyvin esimerkiksi sairaanhoitajien toimesta. Jatkossa olisi hyvä arvioida koulutusten tuottamaa hyötyä sekä aika ajoin kartoittaa työntekijöiden osaamistasoa.