Riskien analysointi jatkuvuussuunnitelmaan : case eMedic, diabeteksen itsehoito ja etäkonsultaatio
Virtanen, Eeva (2014)
Virtanen, Eeva
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403253480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403253480
Tiivistelmä
Työn aiheena oli tehdä jatkuvuussuunnitelman liitteeksi tuleva riskianalyysi eMedic-projektissa. Riskianalyysin tehtävänä oli kartoittaa projektissa luotuun järjestelmään liittyvät riskit, priorisoida ne ja kehittää vaihtoehtoisia toimintamalleja. Riskianalyysi ei koske projektissa mukana ollutta laitteistoa, vaan se keskittyi projektissa kehitettyihin toimintamalleihin.
Projektin tavoitteena oli kehittää kustannustehokkaita menetelmiä diabeteksen hoitoon. Kustannustehokkuutta haettiin parantamalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä erityisesti etäkonsultaation avulla sekä kehittämällä prosesseja diabeteksen itsehoitoon. Etäkonsultaatiolla pyrittiin vähentämään potilaiden lähettämistä erikoissairaanhoitoon liian herkästi pyytämällä lausunto erikoissairaanhoidon tarpeesta etänä. Itsehoidon kehittämisellä pyrittiin vähentämään hoidon tarvetta motivoimalla potilaita tiiviimpään itsehoitoon.
Riskejä analysoitiin käyttäen lähdetietoina pääasiassa projektissa mukana olleiden terveydenhuollon ammattilaisten lausuntoja, jotka saatiin projektin omissa tapaamisissa. Saadut tiedot jäsennettiin yksittäisiksi riskitekijöiksi ja priorisoitiin niin ikään lausuntojen perusteella huomioiden terveydenhuollon järjestelmiä koskevat vaatimukset henkilöturvallisuudesta. Ehdotukset vaihtoehtoisiin toimintamalleihin perustuivat itse riskin tutkimiselle. Riskin
toteutumistapa työympäristössä oli tiedossa ja ehdotus pyrkii vastaamaan kysymykseen: miten riski estetään?
Itse riskianalyysi oli taulukkomallinen esitys, joka oli liitetty yhteen .xls-tiedostoon analyysia edeltäneiden vaiheiden kanssa. Tiedosto sisälsi riskien kartoittamisen, priorisointivaiheen, itse riskianalyysin ja hylätyt riskit. Suurin osa hylätyistä riskeistä oli kahteen kertaan kirjattuja riskejä tai riskejä, joista riskianalyysiin oli kirjattu jo samankaltainen riski vaihtoehtoisine
toimintamalleineen.
Projektin tavoitteena oli kehittää kustannustehokkaita menetelmiä diabeteksen hoitoon. Kustannustehokkuutta haettiin parantamalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä erityisesti etäkonsultaation avulla sekä kehittämällä prosesseja diabeteksen itsehoitoon. Etäkonsultaatiolla pyrittiin vähentämään potilaiden lähettämistä erikoissairaanhoitoon liian herkästi pyytämällä lausunto erikoissairaanhoidon tarpeesta etänä. Itsehoidon kehittämisellä pyrittiin vähentämään hoidon tarvetta motivoimalla potilaita tiiviimpään itsehoitoon.
Riskejä analysoitiin käyttäen lähdetietoina pääasiassa projektissa mukana olleiden terveydenhuollon ammattilaisten lausuntoja, jotka saatiin projektin omissa tapaamisissa. Saadut tiedot jäsennettiin yksittäisiksi riskitekijöiksi ja priorisoitiin niin ikään lausuntojen perusteella huomioiden terveydenhuollon järjestelmiä koskevat vaatimukset henkilöturvallisuudesta. Ehdotukset vaihtoehtoisiin toimintamalleihin perustuivat itse riskin tutkimiselle. Riskin
toteutumistapa työympäristössä oli tiedossa ja ehdotus pyrkii vastaamaan kysymykseen: miten riski estetään?
Itse riskianalyysi oli taulukkomallinen esitys, joka oli liitetty yhteen .xls-tiedostoon analyysia edeltäneiden vaiheiden kanssa. Tiedosto sisälsi riskien kartoittamisen, priorisointivaiheen, itse riskianalyysin ja hylätyt riskit. Suurin osa hylätyistä riskeistä oli kahteen kertaan kirjattuja riskejä tai riskejä, joista riskianalyysiin oli kirjattu jo samankaltainen riski vaihtoehtoisine
toimintamalleineen.