Ensihoidon vaikuttavuusmittari : Työkalu vaativan hoitotason vaikuttavuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen L-PSHP ensihoitojärjestelmässä
Nurminen, Teemu (2014)
Nurminen, Teemu
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263557
Tiivistelmä
Tein opinnäytetyön ensihoidon vaikuttavuuden arvioinnista ja toiminnan kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli tuottaa tuoreimpaan teoriatietoon perustuva työkalu, jolla pystyttäisiin arvioimaan tehtäväkohtaisesti ja näyttöön perustuen suomalaisten ensihoitoyksiköiden toiminnan vaikuttavuutta sekä suunnittelemaan toiminnan kehittämistä kohdennetummin. Arviointityökalun nimi on Ensihoidon vaikuttavuusmittari ja tämän opinnäytetyön versio on tarkoitettu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin (L-PSHP) vaativan hoitotason ensihoitoyksiköiden käyttöön.
Ensihoidon vaikuttavuusmittari sisältää tehtäväarviointiin tarvittavat luokitusmääritelmät ja hengitysteiden turvaamisen toimenpidekohtaisen laatukriteeritaulukon, jotka ohjaavat vaikuttavuusarviota tekevien ensihoitajien lopullisia päätöksiä näyttöön perustuvaan suuntaan. Ensihoidon vaikuttavuusmittarilla tehtävä vaikuttavuuden arviointi perustuu ensihoitotehtävän jälkeiseen oman yksikön toiminnan potilashyödylliseen arvioon, jossa otetaan huomioon potilaan peruselintoiminnot, työdiagnoosi ja annetut hoidot. Vaikuttavuus tarkoittaa tässä yhteydessä potilaan ennustetta parantavaa, kuolleisuutta vähentävää tai henkeä pelastavaa ensihoitoa.
Opinnäytetyöni oli tuotekehitysprosessi. Se toteutettiin yhteistyössä L-PSHP ensihoitokeskuksen kanssa. L-PSHP:n alueella aloitettiin vuoden 2013 alusta palvelutasopäätöksen ulkopuolisena toimintana vaativan hoitotason ensihoito. Uuden toiminnan yhteyteen päätettiin liittää vaikuttavuuden arvio, joka mahdollistaisi myös toiminnan kehittämisen. Ajatus vaikuttavuuden arviosta syntyi vaativan hoitotason koulutusohjelman ollessa käynnissä kevään 2013 aikana. Kun toiminta saatiin lopullisesti käyntiin syksyllä 2013, määriteltiin tarkemmin vaikuttavuutta tutkiva metodi ja aloin työstämään arviointityökalua.
Työn ensisijaisena hyödynsaajana voidaan pitää L-PSHP vaativan hoitotason henkilöstöä, koska ensihoidon vaikuttavuusmittarilla arvioituja tehtäväkohtaisia tietoja on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Toisina hyötyjinä voidaan pitää kriittisesti sairastuneita potilaita, koska toiminnan kehittyminen mahdollistaa paremman hoidon saannin. Tuote on suunniteltu siten, että yhteistyösopimukseen pohjaten ja pienin muutoksin sitä voidaan käyttää kaikkien suomalaisten ensihoidon tasojen ja niiden käytössä olevien hoitomenetelmien arviointiin ja kehittämiseen.
Ensihoidon vaikuttavuusmittari sisältää tehtäväarviointiin tarvittavat luokitusmääritelmät ja hengitysteiden turvaamisen toimenpidekohtaisen laatukriteeritaulukon, jotka ohjaavat vaikuttavuusarviota tekevien ensihoitajien lopullisia päätöksiä näyttöön perustuvaan suuntaan. Ensihoidon vaikuttavuusmittarilla tehtävä vaikuttavuuden arviointi perustuu ensihoitotehtävän jälkeiseen oman yksikön toiminnan potilashyödylliseen arvioon, jossa otetaan huomioon potilaan peruselintoiminnot, työdiagnoosi ja annetut hoidot. Vaikuttavuus tarkoittaa tässä yhteydessä potilaan ennustetta parantavaa, kuolleisuutta vähentävää tai henkeä pelastavaa ensihoitoa.
Opinnäytetyöni oli tuotekehitysprosessi. Se toteutettiin yhteistyössä L-PSHP ensihoitokeskuksen kanssa. L-PSHP:n alueella aloitettiin vuoden 2013 alusta palvelutasopäätöksen ulkopuolisena toimintana vaativan hoitotason ensihoito. Uuden toiminnan yhteyteen päätettiin liittää vaikuttavuuden arvio, joka mahdollistaisi myös toiminnan kehittämisen. Ajatus vaikuttavuuden arviosta syntyi vaativan hoitotason koulutusohjelman ollessa käynnissä kevään 2013 aikana. Kun toiminta saatiin lopullisesti käyntiin syksyllä 2013, määriteltiin tarkemmin vaikuttavuutta tutkiva metodi ja aloin työstämään arviointityökalua.
Työn ensisijaisena hyödynsaajana voidaan pitää L-PSHP vaativan hoitotason henkilöstöä, koska ensihoidon vaikuttavuusmittarilla arvioituja tehtäväkohtaisia tietoja on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Toisina hyötyjinä voidaan pitää kriittisesti sairastuneita potilaita, koska toiminnan kehittyminen mahdollistaa paremman hoidon saannin. Tuote on suunniteltu siten, että yhteistyösopimukseen pohjaten ja pienin muutoksin sitä voidaan käyttää kaikkien suomalaisten ensihoidon tasojen ja niiden käytössä olevien hoitomenetelmien arviointiin ja kehittämiseen.