AVH-vastaavan toiminta aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena
Känsäkoski, Pia; Kovalainen, Asta (2013)
Känsäkoski, Pia
Kovalainen, Asta
Oulun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263544
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ylempi ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma
______________________________________________________________
Tekijät: Asta Kovalainen & Pia Känsäkoski
Opinnäytetyön nimi: AVH-vastaavan toiminta aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena
Työnohjaajat: Yliopettaja, TtT Hilkka Honkanen, yliopettaja TtT Arja Veijola, yamk-opiskelija Salla Jämsén
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 54
______________________________________________________________
Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata AVH-vastaavien kokemuksia KYTKE-hankkeessa kehitetystä toimintamallista aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena sekä toiminnan kehittämishaasteita. AVH-vastaava on henkilö, joka koordinoi
AVH-potilaan hoito- ja palveluprosessin kokonaisuutta. Huomiota kiinnitetään kotona selviytymisen tukemiseen ja hoito- ja palveluprosessien saumattomaan kytkeytymiseen toisiinsa. AVHvastaavan toimintamalli kiinnittyy Terveyshyötymalliin ja salutogeneesi näkökulmaan.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää AVH-vastaavaa Oulun eteläisellä ja pohjoisella alueella, omissa työyksiköissään. Haastattelun teemat liittyivät kokemuksiin KYTKE-hankkeessa kehitetystä toimintamallista aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena sekä ajatuksia toiminnan kehittämistarpeista. Laadullisen tapaustutkimuksen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tulokset: AVH-vastaavan toimintamallin koettiin olevan selkeä ja toimiva. Sen myötä kuntoutusketjun toimivuus oli tehostunut ja yhteistyön eri toimijoiden kesken koettiin lisääntyneen. Asiakasohjauksen koettiin kehittyneen ja monipuolistuneen. Kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa
tehtävä yhteistyö oli parempaa ja tehokkaampaa aiempaan verrattuna. Epäselvyyksiä koettiin lähinnä yhteneväisen työtavan löytämisessä sekä kuntoutujien potilastietojen siirrossa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin AVH-vastaavien resurssien riittävyys.
Johtopäätökset: Moniammatillisen työtavan avulla kuntoutus- ja hoitoprosessista oli tullut sujuvampaa ja se helpotti hoitoketjun toimivuutta. Yhteistyö helpotti työntekijöiden toimimista. Kuntoutujalla ja hänen omaisillaan oli turvallisempaa olla kotona.
Tulosten hyödyntäminen: Tietoa voidaan käyttää toimintamallin edelleen kehittämiseen.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ylempi ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma
______________________________________________________________
Tekijät: Asta Kovalainen & Pia Känsäkoski
Opinnäytetyön nimi: AVH-vastaavan toiminta aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena
Työnohjaajat: Yliopettaja, TtT Hilkka Honkanen, yliopettaja TtT Arja Veijola, yamk-opiskelija Salla Jämsén
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 54
______________________________________________________________
Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata AVH-vastaavien kokemuksia KYTKE-hankkeessa kehitetystä toimintamallista aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena sekä toiminnan kehittämishaasteita. AVH-vastaava on henkilö, joka koordinoi
AVH-potilaan hoito- ja palveluprosessin kokonaisuutta. Huomiota kiinnitetään kotona selviytymisen tukemiseen ja hoito- ja palveluprosessien saumattomaan kytkeytymiseen toisiinsa. AVHvastaavan toimintamalli kiinnittyy Terveyshyötymalliin ja salutogeneesi näkökulmaan.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää AVH-vastaavaa Oulun eteläisellä ja pohjoisella alueella, omissa työyksiköissään. Haastattelun teemat liittyivät kokemuksiin KYTKE-hankkeessa kehitetystä toimintamallista aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän kuntoutuksen tukena sekä ajatuksia toiminnan kehittämistarpeista. Laadullisen tapaustutkimuksen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tulokset: AVH-vastaavan toimintamallin koettiin olevan selkeä ja toimiva. Sen myötä kuntoutusketjun toimivuus oli tehostunut ja yhteistyön eri toimijoiden kesken koettiin lisääntyneen. Asiakasohjauksen koettiin kehittyneen ja monipuolistuneen. Kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa
tehtävä yhteistyö oli parempaa ja tehokkaampaa aiempaan verrattuna. Epäselvyyksiä koettiin lähinnä yhteneväisen työtavan löytämisessä sekä kuntoutujien potilastietojen siirrossa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin AVH-vastaavien resurssien riittävyys.
Johtopäätökset: Moniammatillisen työtavan avulla kuntoutus- ja hoitoprosessista oli tullut sujuvampaa ja se helpotti hoitoketjun toimivuutta. Yhteistyö helpotti työntekijöiden toimimista. Kuntoutujalla ja hänen omaisillaan oli turvallisempaa olla kotona.
Tulosten hyödyntäminen: Tietoa voidaan käyttää toimintamallin edelleen kehittämiseen.