Hyvinvoinnin hallinta isoilla maitotiloilla. : Kyselytutkimus suomalaisille ja hollantilaisille tiloille
Kuronen, Sonja (2014)
Kuronen, Sonja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403283645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403283645
Tiivistelmä
Suomi ja Hollanti ovat tunnettuja maidontuotantomaita. Tilakoot ovat kasvaneet EU:n maatalouspolitiikan ohjaamana molemmissa maissa. Rakennekehityksen seurauksena maitotilojen määrä vähenee mutta samalla isojen tilojen suhteellinen osuus lisääntyy.
Hyvinvoinnin ylläpitäminen voi olla haasteellista, kun tilakoko on kasvanut.
Opinnäytetyössä tutkittiin Suomen ja Hollannin maitotilallisten hyvinvointia. Tarkoituksena oli selvittää maidontuottajien hyvinvoinnin tila kvantitatiivisten kyselytutkimuksien avulla. Suomessa kohdejoukkona olivat yli 50 lehmän tilalliset Suomessa, ja yli 100 lehmän tilalliset Hollannissa. Hollantilaiset vastasivat englanninkieliseen, ja suomalaiset suomenkieliseen internetissä toteutettuun kyselyyn. Hollannissa Drontenin ammattikorkeakoulun oppilaat myös haastattelivat tilallisia. Tuloksia saatiin suomeksi, englanniksi ja hollanniksi. Tulosten samankaltaisuus yllätti. Hyvinvointia esiintyi runsaasti molempien maiden vastaajien kesken. Hollannissa tilalliset voivat hieman paremmin kuin Suomessa. Tulosten avulla kyettiin tarkentamaan kansainvälisiä hyvinvoinnin tekijöitä esimerkiksi työkykyyn, unen määrään ja stressiin liittyen. Erojakin oli maiden välillä, esimerkiksi yksinäisyyteen ja lypsyjärjestelmään liittyen.
Toimeksiantajina olivat Maitotilojen ja maitotalouden kehittämisohjelma –hanke, FARMI 2020 johtamisella hyvinvointia –hanke, sekä TUUMA –hanke. Hankkeet ja työelämäharjoitteluna osin toteutettu opinnäytetyö ovat Maaseuturahaston rahoittamia. Yhteistyökumppanina Hollannissa oli Drontenin ammattikorkeakoulu.
Luotettavuus vaihtelee kysymyskohtaisesti, vastaajamäärittäin. Tutkimuksen luotettavuus on keskimääräinen. Hollannissa vastaajat rajoittuivat Drontenin ympäristöön, ja osa vastauksista on käännetty kaksi kertaa. Tulokset ovat julkisia. Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia suomalaisten maidontuottajien yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä.
Hyvinvoinnin ylläpitäminen voi olla haasteellista, kun tilakoko on kasvanut.
Opinnäytetyössä tutkittiin Suomen ja Hollannin maitotilallisten hyvinvointia. Tarkoituksena oli selvittää maidontuottajien hyvinvoinnin tila kvantitatiivisten kyselytutkimuksien avulla. Suomessa kohdejoukkona olivat yli 50 lehmän tilalliset Suomessa, ja yli 100 lehmän tilalliset Hollannissa. Hollantilaiset vastasivat englanninkieliseen, ja suomalaiset suomenkieliseen internetissä toteutettuun kyselyyn. Hollannissa Drontenin ammattikorkeakoulun oppilaat myös haastattelivat tilallisia. Tuloksia saatiin suomeksi, englanniksi ja hollanniksi. Tulosten samankaltaisuus yllätti. Hyvinvointia esiintyi runsaasti molempien maiden vastaajien kesken. Hollannissa tilalliset voivat hieman paremmin kuin Suomessa. Tulosten avulla kyettiin tarkentamaan kansainvälisiä hyvinvoinnin tekijöitä esimerkiksi työkykyyn, unen määrään ja stressiin liittyen. Erojakin oli maiden välillä, esimerkiksi yksinäisyyteen ja lypsyjärjestelmään liittyen.
Toimeksiantajina olivat Maitotilojen ja maitotalouden kehittämisohjelma –hanke, FARMI 2020 johtamisella hyvinvointia –hanke, sekä TUUMA –hanke. Hankkeet ja työelämäharjoitteluna osin toteutettu opinnäytetyö ovat Maaseuturahaston rahoittamia. Yhteistyökumppanina Hollannissa oli Drontenin ammattikorkeakoulu.
Luotettavuus vaihtelee kysymyskohtaisesti, vastaajamäärittäin. Tutkimuksen luotettavuus on keskimääräinen. Hollannissa vastaajat rajoittuivat Drontenin ympäristöön, ja osa vastauksista on käännetty kaksi kertaa. Tulokset ovat julkisia. Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia suomalaisten maidontuottajien yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä.