Laatu hammasröntgenkuvantamisessa : Selvitys hammasröntgenkuvausten laadunvarmistuksesta Pohjois-Savon kunnallisissa suun terveydenhuollon yksiköissä
Räsänen, Tiia (2014)
Räsänen, Tiia
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303665
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on laatu hammasröntgenkuvantamisessa – kyselytutkimus hammasröntgenkuvantamisen laadunvarmistuksesta Pohjois-Savon kunnallisessa suun terveydenhuollon yksiköissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Pohjois-Savon kunnallisen suun terveydenhuollon hammasröntgenkuvantamisen laadunvarmistuksesta. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niiden suunniteltujen ja järjestelmällisten toimintajärjestelmän toimintojen joukkoa, joilla saavutetaan riittävä luottamus siihen, että laadunvarmistuksen kohde täyttää laatuvaatimukset, ja joiden toimivuus voidaan tarvittaessa osoittaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kunnallisen suun terveydenhuollon hammasröntgenkuvauksien laadunvalvonnan toteutusta ja laadunvarmistuksessa mahdollisesti esiintyviä puutteita. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin kuinka laadunvarmistusta on pyritty kehittämään suun terveydenhuollon yksiköissä.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui aikaisemmista tutkimuksista ja lähdekirjallisuudesta. Teoreettinen osuus käsitteli hammasröntgenkuvantamista ja siihen käytettäviä laitteita, lakisääteistä laadunvalvontaa, laadunvarmistusta ja laadun kehittämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka oli tehty Webropol-internetkyselyohjelmalla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse jokaisen Pohjois-Savon alueen kunnallisen suun terveydenhuollon yksikön vastaavalle hammaslääkärille. Muutamaan suun terveydenhuollon yksikköön sähköinen kyselylomake lähetettiin myös vastaavalle osastonhoitajalle, koska he olivat vastanneet tutkimuslupapyyntöön. Vastaavia hammaslääkäreitä / osastonhoitajia pyydettiin välittämään sähköinen kyselylomake kaikille suun terveydenhuollossa hammasröntgenkuvauksia suorittaville toimihenkilöille. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja, mutta myös muutamia tarkentavia, avoimia kysymyksiä.
Kyselyyn osallistui 53 henkilöä, joista erikoishammaslääkäreitä oli 2, hammaslääkäreitä oli 20, suuhygienistejä oli 22 ja hammashoitajia oli 9. Vastausprosentti oli 40 %. Tutkimusaineiston pienuudesta johtuen tutkimusaineisto käsiteltiin ja analysoitiin käsinlaskemalla ja tekemällä taulukot sekä kuviot suoraan opinnäytetyön raporttiin käyttämällä ohjelman piirtotyökaluja. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti ja havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan laadunvarmistus toteutui suun terveydenhuollon yksiköissä melko hyvin ja mahdollisia puutteita esiintyi vähäisesti. Yksiköissä huolehdittiin suositusten mukaisista täydennyskoulutuksista (86,8 %), kuvauslaitteiden käyttöön perehdytettiin (69,8 %), lisäksi kuvankatseluolosuhteet olivat asianmukaiset. Pienenä puutteena arvioitiin lampuista (43,4 %) ja ikkunoista (37,7 %) kohdistuvaa suoraa valoa kuvankatselumonitoriin. Laadunvalvonnan käytänteitä kartoittaessa käytännöt vaihtelivat toimijan mukaan. Pääsääntöisesti käytänteet olivat suositusten mukaisia. Laadun kehittämistä kartoittaessa enemmistö ilmoitti tärkeimmäksi tekijäksi laadunvarmistuksessa omat toimintatavat (42,3 %) ja laadukkaan kuvan tärkeimpänä ominaisuutena kuvan tarkkuuden (82,7 %). Vastaajista 25 % ilmoitti, että yhtenäiset toimintatavat ovat tärkein laadunvarmistuksen kehittäjä ja 34,6 % ilmoitti yhtenäiset toimintatavat hyvin tärkeäksi laadunvarmistuksen kehittäjäksi. Suurin osa yksiköistä oli kehittänyt laadunvarmistusta viimeisten viiden vuoden aikana Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti. Yksikään yksikkö ei ilmoittanut kehittäneen laadunvarmistuksen itsearviointia. Omaa laadunhallinnan tasoaan arvioitaessa 41,5 % ilmoitti sen olevan erittäin hyvä. Oman asenteen laadunhallintaan arvioi myönteiseksi 35,8 % ja melko myönteiseksi 45,3 %.
Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että hammasröntgenkuvantamisen laadunvarmistuksessa olennaista ovat henkilöstön yhtenäiset toimintatavat, joiden pohjalla on riittävä ohjeistus laadukkaaseen kuvantamiseen, asianmukaiset kuvantamis- ja kuvankatseluvälineet, Säteilyturvakeskuksen antaman ohjeistuksen mukainen säännöllinen laadunvalvonnan testaus ja dokumentointi sekä henkilöstön motivoitunut asenne laadunvarmistukseen ja sen kehittämiseen. Yksiköiden tulisi suosia laadunvarmistuksen itsearviointia toiminnan kehittämiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui aikaisemmista tutkimuksista ja lähdekirjallisuudesta. Teoreettinen osuus käsitteli hammasröntgenkuvantamista ja siihen käytettäviä laitteita, lakisääteistä laadunvalvontaa, laadunvarmistusta ja laadun kehittämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka oli tehty Webropol-internetkyselyohjelmalla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse jokaisen Pohjois-Savon alueen kunnallisen suun terveydenhuollon yksikön vastaavalle hammaslääkärille. Muutamaan suun terveydenhuollon yksikköön sähköinen kyselylomake lähetettiin myös vastaavalle osastonhoitajalle, koska he olivat vastanneet tutkimuslupapyyntöön. Vastaavia hammaslääkäreitä / osastonhoitajia pyydettiin välittämään sähköinen kyselylomake kaikille suun terveydenhuollossa hammasröntgenkuvauksia suorittaville toimihenkilöille. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja, mutta myös muutamia tarkentavia, avoimia kysymyksiä.
Kyselyyn osallistui 53 henkilöä, joista erikoishammaslääkäreitä oli 2, hammaslääkäreitä oli 20, suuhygienistejä oli 22 ja hammashoitajia oli 9. Vastausprosentti oli 40 %. Tutkimusaineiston pienuudesta johtuen tutkimusaineisto käsiteltiin ja analysoitiin käsinlaskemalla ja tekemällä taulukot sekä kuviot suoraan opinnäytetyön raporttiin käyttämällä ohjelman piirtotyökaluja. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti ja havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan laadunvarmistus toteutui suun terveydenhuollon yksiköissä melko hyvin ja mahdollisia puutteita esiintyi vähäisesti. Yksiköissä huolehdittiin suositusten mukaisista täydennyskoulutuksista (86,8 %), kuvauslaitteiden käyttöön perehdytettiin (69,8 %), lisäksi kuvankatseluolosuhteet olivat asianmukaiset. Pienenä puutteena arvioitiin lampuista (43,4 %) ja ikkunoista (37,7 %) kohdistuvaa suoraa valoa kuvankatselumonitoriin. Laadunvalvonnan käytänteitä kartoittaessa käytännöt vaihtelivat toimijan mukaan. Pääsääntöisesti käytänteet olivat suositusten mukaisia. Laadun kehittämistä kartoittaessa enemmistö ilmoitti tärkeimmäksi tekijäksi laadunvarmistuksessa omat toimintatavat (42,3 %) ja laadukkaan kuvan tärkeimpänä ominaisuutena kuvan tarkkuuden (82,7 %). Vastaajista 25 % ilmoitti, että yhtenäiset toimintatavat ovat tärkein laadunvarmistuksen kehittäjä ja 34,6 % ilmoitti yhtenäiset toimintatavat hyvin tärkeäksi laadunvarmistuksen kehittäjäksi. Suurin osa yksiköistä oli kehittänyt laadunvarmistusta viimeisten viiden vuoden aikana Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti. Yksikään yksikkö ei ilmoittanut kehittäneen laadunvarmistuksen itsearviointia. Omaa laadunhallinnan tasoaan arvioitaessa 41,5 % ilmoitti sen olevan erittäin hyvä. Oman asenteen laadunhallintaan arvioi myönteiseksi 35,8 % ja melko myönteiseksi 45,3 %.
Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että hammasröntgenkuvantamisen laadunvarmistuksessa olennaista ovat henkilöstön yhtenäiset toimintatavat, joiden pohjalla on riittävä ohjeistus laadukkaaseen kuvantamiseen, asianmukaiset kuvantamis- ja kuvankatseluvälineet, Säteilyturvakeskuksen antaman ohjeistuksen mukainen säännöllinen laadunvalvonnan testaus ja dokumentointi sekä henkilöstön motivoitunut asenne laadunvarmistukseen ja sen kehittämiseen. Yksiköiden tulisi suosia laadunvarmistuksen itsearviointia toiminnan kehittämiseksi.