Kohti moniammatillista yhteistyötä päihdepysäkin mallin mukaan : Järvenpäähän nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelukokonaisuus
Mustonen, Pirkko (2010)
Mustonen, Pirkko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001121205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001121205
Tiivistelmä
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sitä, miten Järvenpäähän rakennetaan toimiva matalan kynnyksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelukokonaisuus ja voisiko nykyinen Päihdepysäkki-malli olla sille pohjana. Toiseksi tutkittiin sitä, miten jatkossa turvataan matalan kynnyksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöiden työssä jaksaminen. Järvenpäässä on kunnallinen palveluaukko nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyössä eli sillä ei ole omaa kunnan tuottamaa palvelua, joka auttaa 13-18-vuotiaita järvenpääläisiä päihdeongelmaisia ja samalla usein myös mielenterveysongelmaisia nuoria. Ideana on saada toiminta jatkumaan yksityisen Keski-Uudenmaan Päihdepysäkin jo luomalta pohjalta. Tutkimus tehtiin Päihdepysäkin yhteistyökumppaneille Webropol internet -kyselynä. Aineistoa kerättiin myös haastattelujen avulla. Tutkimusotteena oli laadullinen menetelmä. Vastausten mukaan Päihdepysäkki menetelmineen, henkilökuntineen ja nykyisine tiloineen voisi olla kunnallisen nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelukokonaisuuden perusta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa vastausten pääluokiksi muodostuivat seuraavat: ei lähetettä, matala kynnys ja yhden oven periaate, riittävästi osaavaa henkilökuntaa, ylisektorinen yhteistyö, varhainen puuttuminen, vanhempien tukeminen, ennaltaehkäisy ja konsultaatio. Nämä elementit kuvattiin havainnollisesti talomallissa. Talon pohjan loi aineiston mukaan Päihdepysäkki ja talon vahvoina rakenteina oli Järvenpään kaupunkistrategian arvot ja holistinen ihmiskäsitys. Jokainen edellä mainittu vastauksista muodostunut pääluokka voitiin laittaa yläotsikon moniammatillinen yhteistyö alle. Päihdepysäkki-malli osoittautui vastausten mukaan hyväksi pohjaksi kunnallisellekin toiminnalle eli kyseessä on hyväksi havaittu käytäntö.
Matalan kynnyksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöiden jaksamista edistetään sillä, että jatkossa toiminnan jatkuminen on turvattu. Sopimuksia ei pitäisi tehdä vain vuodeksi kerrallaan. Haastateltavat kokivat, että kahtena viime vuotena työn jatkumisen epävarmuus on tuntunut raskaimpana jo kesästä jouluun, sillä joululomalle lähdettäessä ei tiedetty sitä, jatkuuko toiminta vuoden alussa. Tämä oli sekä työntekijöille että asiakkaille erittäin kuormittavaa. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus keskittyä itse perustehtävän tekemiseen eikä joutua kantamaan huolta taloudesta ja oman työn jatkuvuudesta. Työvoimaresurssin tulee myös olla kunnossa ja Päihdepysäkillä pitää olla ainakin kolme kokopäiväistä työntekijää, koska työ on varsin kuormittavaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 esitetään Kansallisessa mielenterveys- ja päihde-suunnitelmassa. Sen painotusalueina ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, päihteettömyyden ja mielenterveyden edistäminen, niistä aiheutuvien ongelmien ja haittojen ehkäisy ja hoito sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen painottaen perus- ja avohoitopalveluja.
Asiasanat: nuoruus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, matala kynnys, työssä jaksaminen
Matalan kynnyksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöiden jaksamista edistetään sillä, että jatkossa toiminnan jatkuminen on turvattu. Sopimuksia ei pitäisi tehdä vain vuodeksi kerrallaan. Haastateltavat kokivat, että kahtena viime vuotena työn jatkumisen epävarmuus on tuntunut raskaimpana jo kesästä jouluun, sillä joululomalle lähdettäessä ei tiedetty sitä, jatkuuko toiminta vuoden alussa. Tämä oli sekä työntekijöille että asiakkaille erittäin kuormittavaa. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus keskittyä itse perustehtävän tekemiseen eikä joutua kantamaan huolta taloudesta ja oman työn jatkuvuudesta. Työvoimaresurssin tulee myös olla kunnossa ja Päihdepysäkillä pitää olla ainakin kolme kokopäiväistä työntekijää, koska työ on varsin kuormittavaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 esitetään Kansallisessa mielenterveys- ja päihde-suunnitelmassa. Sen painotusalueina ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, päihteettömyyden ja mielenterveyden edistäminen, niistä aiheutuvien ongelmien ja haittojen ehkäisy ja hoito sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen painottaen perus- ja avohoitopalveluja.
Asiasanat: nuoruus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, matala kynnys, työssä jaksaminen