Uusioperheen perinnönjako
Sundell, Jessica (2014)
Sundell, Jessica
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403293649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403293649
Tiivistelmä
Suomen lainsäädäntö ei anna perintöoikeutta uusioperheelle ilman yleisjälkisäädöstä eli testamenttia. Tämä opinnäytetyö käsitteli uusioperheen perinnönjakoa, selvittäen mitä eri mahdollisuuksia uusioperheellä on jäämistösuunnittelussa. Opinnäytetyössä on pohdittu myös miten eri toimet, kuten avioehto ja testamentti, vaikuttavat uusioperheen perinnönjakoon. Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja lähdeaineisto koostui lainsäädännöstä ja jäämistöoikeuden kirjallisuudesta.
Uusioperhe ovat yleistyvä perhemalli ja tilastokeskuksen mukaan noin puolet uusioperheen puolisoista on avioliitossa keskenään. Työn tavoitteena oli saada koottua tiivis tietopaketti aiheesta kiinnostuneille, jotta työn luettuaan, lukija osaisi hahmottaa mitä asioita uusioperheen jäämistösuunnittelussa tulisi huomioida.
Perimysjärjestyksen määrää laki ja tarkemmin perintökaari (1965/40). Testamentti on juridisesti ainoa vaihtoehto poiketa tästä lain määräämästä perimysjärjestyksestä. Perintökaari ei anna uusioperheelle minkäänlaista perintöoikeutta ilman testamenttia, joten uudelleen avioituneiden kannalta, se on ainoa keino siirtää omaisuutta haluamalleen taholle, kuten esimerkiksi uuden puolisonsa lapsille tai lapsenlapsille. Ilman testamenttia molempien puolisoiden lakimääräiset perilliset perivät vanhempansa kuten perintökaari säätää. Testamentilla ja testamenttiehdoilla on suuri vaikutus myös puolison perintöoikeuteen ja lesken oikeuteen tehdä oikeustoimia omaisuuden suhteen.
Avioehdolla puolisot voivat vaikuttaa siihen, että omaa omaisuutta ei osituksen myötä siirry kokonaan toiseen sukuharaan. Opinnäytetyössä otettiinkin esille myös odottamattomien tilanteiden vaikutus perinnönjakoon;
äärimmäisessä tapauksessa, avio- oikeuden alaista omaisuutta voi siirtyä lasten kautta jopa entiselle puolisolle. Työssä käsiteltiin lisäksi perillisten lakiosa oikeutta, lesken oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana ja oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Uusioperhe ovat yleistyvä perhemalli ja tilastokeskuksen mukaan noin puolet uusioperheen puolisoista on avioliitossa keskenään. Työn tavoitteena oli saada koottua tiivis tietopaketti aiheesta kiinnostuneille, jotta työn luettuaan, lukija osaisi hahmottaa mitä asioita uusioperheen jäämistösuunnittelussa tulisi huomioida.
Perimysjärjestyksen määrää laki ja tarkemmin perintökaari (1965/40). Testamentti on juridisesti ainoa vaihtoehto poiketa tästä lain määräämästä perimysjärjestyksestä. Perintökaari ei anna uusioperheelle minkäänlaista perintöoikeutta ilman testamenttia, joten uudelleen avioituneiden kannalta, se on ainoa keino siirtää omaisuutta haluamalleen taholle, kuten esimerkiksi uuden puolisonsa lapsille tai lapsenlapsille. Ilman testamenttia molempien puolisoiden lakimääräiset perilliset perivät vanhempansa kuten perintökaari säätää. Testamentilla ja testamenttiehdoilla on suuri vaikutus myös puolison perintöoikeuteen ja lesken oikeuteen tehdä oikeustoimia omaisuuden suhteen.
Avioehdolla puolisot voivat vaikuttaa siihen, että omaa omaisuutta ei osituksen myötä siirry kokonaan toiseen sukuharaan. Opinnäytetyössä otettiinkin esille myös odottamattomien tilanteiden vaikutus perinnönjakoon;
äärimmäisessä tapauksessa, avio- oikeuden alaista omaisuutta voi siirtyä lasten kautta jopa entiselle puolisolle. Työssä käsiteltiin lisäksi perillisten lakiosa oikeutta, lesken oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana ja oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.