MUUTOSJOHTAMINEN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖSSÄ, Case Avitus
Rautiala-Rantanen, Tiia (2014)
Rautiala-Rantanen, Tiia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084000
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muutosjohtamista työvalmennussäätiössä ja miten muutosta voi johtaa henkilöstön myönteisiä muutoskokemuksia hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia myönteisiä muutoskokemuksia työvalmennussäätiö Avituksen henkilöstöllä on ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että muutos on koettu myönteiseksi.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastattelujen näkökulmana oli arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry), jossa tunnistetaan organisaation vahvuuksia ja hyödynnetään niitä tulevan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Teemahaastattelun teemat olivat: nykyinen työ, työhistorian paras muutoskokemus ja Avituksen tulevaisuus. Teemahaastattelut tehtiin seitsemälle Avituksen organisaation jäsenelle, johtajalle, kolmelle esimiehelle ja kolmelle työntekijälle. Kerätty aineisto litteroitiin, ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena muodostui kolme erilaista näkökulmaa Avituksen muutokseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Avituksen henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja halukas toteuttamaan muutoksia asiakaslähtöisesti. Henkilöstö haluaa olla luomassa uutta työ- ja toimintakulttuuria, jolloin muutoksiin on helpompi sitoutua. Huolen aiheet liittyivät siihen, että muutokset saattavat vaikuttaa asiakkaisiin negatiivisesti. Avoin vuorovaikutus ja keskustelu nähtiin keinoina vaikuttaa yhteisten toimintatapojen syntymiseen. Laadukas ja tasalaatuinen toiminta uudessa muuttuvassa työympäristössä ja työyhteisössä nähtiin tärkeänä tavoitteena.
Tutkimuksen tulokset tuovat yhden näkökulman Avituksen muutoksen johtamiseen, sillä organisaation ulkopuolelta tuleva näkee erilaisia asioita kuin organisaatiossa työskentelevä. Avituksessa voidaan hyödyntää tuloksia oman muutosprosessin johtamisessa ja tulevan toiminnan suunnittelussa.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastattelujen näkökulmana oli arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry), jossa tunnistetaan organisaation vahvuuksia ja hyödynnetään niitä tulevan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Teemahaastattelun teemat olivat: nykyinen työ, työhistorian paras muutoskokemus ja Avituksen tulevaisuus. Teemahaastattelut tehtiin seitsemälle Avituksen organisaation jäsenelle, johtajalle, kolmelle esimiehelle ja kolmelle työntekijälle. Kerätty aineisto litteroitiin, ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena muodostui kolme erilaista näkökulmaa Avituksen muutokseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Avituksen henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja halukas toteuttamaan muutoksia asiakaslähtöisesti. Henkilöstö haluaa olla luomassa uutta työ- ja toimintakulttuuria, jolloin muutoksiin on helpompi sitoutua. Huolen aiheet liittyivät siihen, että muutokset saattavat vaikuttaa asiakkaisiin negatiivisesti. Avoin vuorovaikutus ja keskustelu nähtiin keinoina vaikuttaa yhteisten toimintatapojen syntymiseen. Laadukas ja tasalaatuinen toiminta uudessa muuttuvassa työympäristössä ja työyhteisössä nähtiin tärkeänä tavoitteena.
Tutkimuksen tulokset tuovat yhden näkökulman Avituksen muutoksen johtamiseen, sillä organisaation ulkopuolelta tuleva näkee erilaisia asioita kuin organisaatiossa työskentelevä. Avituksessa voidaan hyödyntää tuloksia oman muutosprosessin johtamisessa ja tulevan toiminnan suunnittelussa.