Löytyvätkö röntgenlähetteestä tarvittavat tiedot? : - röntgenlähetteiden analysointia laadun kehittämiseksi
Sallinen, Anne (2014)
Sallinen, Anne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404134215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404134215
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Siilinjärven terveyskeskuksen röntgenlähetteiden laatua. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa röntgenyksikölle itsearviointiraportti säteilynkäytön kliinistä auditointia varten. Itsearvioinnin tavoitteena oli löytää röntgenlähetekäytännön kehittämiskohteet ja tulosten perusteella parantaa röntgenyksikön toiminnan laatua.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin eli määrällisin menetelmin. Aineistoksi kerättiin retrospektiivisesti kaikki röntgenlähetteet satunnaisesti valitun viikon ajalta vuonna 2013. Tutkimuksen otokseksi muodostui 135 lähetettä, joiden tiedot kerättiin lomakkeelle ja taulukoitiin tilastollisesti käsiteltävään muotoon.
Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että röntgenlähetteissä oli puutteita erityisesti potilaan aikaisempien sairauksien ja tutkimusten mainitsemisessa. Lähettävät lääkärit eivät huomioi taustatietojen merkitystä röntgenhoitajalle tavanomaisissa natiiviröntgenkuvauksissa. Kaikki lainsäädännön ja säteilyturvallisuuden vaatimat hyvän röntgenlähetteen tiedot löytyivät vain 2 %:ssa aineiston lähetteistä. Lähetteitä tarkasteltiin myös tutkimusten säteilyannosten mukaan jaoteltuina. Yli 1 mSv:n aiheuttavan säteilyannoksen tutkimuslähetteissä oli vähemmän puutteita kuin pienemmän annoksen lähetteissä. Myös lasten lähetteiden tarkastelussa löytyi puutteita aikaisempien sairauksien ja tutkimusten mainitsemisessa. Suuria eroja laatuvaatimusten toteutumisessa ei havaittu päivystys- ja ajanvarauslähetteiden välillä.
Tutkimuksen pohjalta laadittu itsearviointiraportti antoi kehittämiskohteen röntgenin toiminnan laadukkuuden parantamiseen. Keinona lähetteiden saamiseksi juridiset ja säteilysuojelulliset vaatimukset täyttäviksi, on lähettäville lääkäreille tiedottaminen hyvän lähetteen kriteereistä. Jatkossa röntgenlähetteiden laadusta olisi tärkeää tehdä uusintatutkimus, jotta kliinisissä auditoinneissa vaaditut itsearviointien säännöllisyys ja suunnitelmallisuus toteutuisivat.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin eli määrällisin menetelmin. Aineistoksi kerättiin retrospektiivisesti kaikki röntgenlähetteet satunnaisesti valitun viikon ajalta vuonna 2013. Tutkimuksen otokseksi muodostui 135 lähetettä, joiden tiedot kerättiin lomakkeelle ja taulukoitiin tilastollisesti käsiteltävään muotoon.
Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että röntgenlähetteissä oli puutteita erityisesti potilaan aikaisempien sairauksien ja tutkimusten mainitsemisessa. Lähettävät lääkärit eivät huomioi taustatietojen merkitystä röntgenhoitajalle tavanomaisissa natiiviröntgenkuvauksissa. Kaikki lainsäädännön ja säteilyturvallisuuden vaatimat hyvän röntgenlähetteen tiedot löytyivät vain 2 %:ssa aineiston lähetteistä. Lähetteitä tarkasteltiin myös tutkimusten säteilyannosten mukaan jaoteltuina. Yli 1 mSv:n aiheuttavan säteilyannoksen tutkimuslähetteissä oli vähemmän puutteita kuin pienemmän annoksen lähetteissä. Myös lasten lähetteiden tarkastelussa löytyi puutteita aikaisempien sairauksien ja tutkimusten mainitsemisessa. Suuria eroja laatuvaatimusten toteutumisessa ei havaittu päivystys- ja ajanvarauslähetteiden välillä.
Tutkimuksen pohjalta laadittu itsearviointiraportti antoi kehittämiskohteen röntgenin toiminnan laadukkuuden parantamiseen. Keinona lähetteiden saamiseksi juridiset ja säteilysuojelulliset vaatimukset täyttäviksi, on lähettäville lääkäreille tiedottaminen hyvän lähetteen kriteereistä. Jatkossa röntgenlähetteiden laadusta olisi tärkeää tehdä uusintatutkimus, jotta kliinisissä auditoinneissa vaaditut itsearviointien säännöllisyys ja suunnitelmallisuus toteutuisivat.