Potilasvalvontalaitteen historianäkymän kehittäminen käyttäjäkeskeisin menetelmin
Korhonen, Juho (2014)
Korhonen, Juho
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404164382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404164382
Tiivistelmä
Tutkimus toteutettiin eräälle potilasvalvontalaitteita valmistavan yrityksen käyttävyysosastolle. Työn tavoitteena oli selvittää käyttäjäkeskeisin menetelmin, miten potilasvalvontalaitteen historianäkymää voidaan kehittää ja miten kosketuseleitä olisi mahdollista hyödyntää. Työssä perehdyttiin miten potilasvalvontalaitteiden käyttäjät hyödyntävät historianäkymää ja millaisia ongelmakohtia siihen liittyy, sekä arvioitiin historianäkymän käytettävyyttä. Saatujen tuloksien avulla tehtiin vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja, jotka testattiin potilasvalvontalaitteiden käyttäjillä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu käytettävyydestä, käyttäjäkeskeisen suunnittelun proses-simalleista ja menetelmistä. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarkoituksena on tuottaa palveluita tai tuotteita, joiden avulla käyttäjät pääsevät haluamaansa tavoitteeseen. Perehtymällä käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimalleihin ja menetelmiin muodostettiin pohja työn empiiriseen osuuteen ja valittiin työssä käytettävät menetelmät.
Empiirisessä osuudessa perehdyttiin potilasvalvontalaitteiden käyttäjien työhön havainnointi-haastattelulla. Menetelmällä selvitettiin, mitä käyttäjät tekevät historianäkymässä työtehtävien kuluessa ja mahdolliset ongelmakohdat. Historianäkymän käytettävyyttä arvioitiin heuristisella arvioinnilla. Tarkoituksena oli löytää käytettävyyttä hankaloittavia asioita, jotka olivat mahdollisesti jääneet huomaamatta havainnointihaastattelussa. Arvioinnin ohessa tavoitteena oli muodostaa tarkempi käsitys miten historianäkymä toimii, sekä vahvistaa havainnointihaastattelun tuloksia.
Havainnointihaastatteluiden ja heuristisen arvioinnin tuloksien pohjalta suunniteltiin prototyyppejä. Prototyyppejä käytettiin ideoiden luomiseen ja havainnollistamaan visuaalisesti miten suunnitellut ominaisuudet toimivat. Prototyyppejä käytettiin palautteen keräämiseen käyttäjiltä, tekemällä erilaisia testitehtäviä.
Opinnäytetyössä käytetyillä menetelmillä saatiin selvitettyä millaisia ongelmakohtia potilas-valvontalaitteen nykyisessä historianäkymässä on ja suunniteltiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tutkimuksen tuloksien perusteella suunniteltujen ominaisuuksien ja kosketuseleiden kehittämistä tulisi jatkaa. Käyttäjiltä saadun palautteen perusteella osa uusista ominaisuuksista on toimivia, mutta prototyyppien iteraatiokierroksia tulisi jatkaa kosketuseleitä tukevalla laitteella. Tällöin nähtäisiin ovatko tulokset toistettavissa suunnittelukierroksien välillä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu käytettävyydestä, käyttäjäkeskeisen suunnittelun proses-simalleista ja menetelmistä. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarkoituksena on tuottaa palveluita tai tuotteita, joiden avulla käyttäjät pääsevät haluamaansa tavoitteeseen. Perehtymällä käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimalleihin ja menetelmiin muodostettiin pohja työn empiiriseen osuuteen ja valittiin työssä käytettävät menetelmät.
Empiirisessä osuudessa perehdyttiin potilasvalvontalaitteiden käyttäjien työhön havainnointi-haastattelulla. Menetelmällä selvitettiin, mitä käyttäjät tekevät historianäkymässä työtehtävien kuluessa ja mahdolliset ongelmakohdat. Historianäkymän käytettävyyttä arvioitiin heuristisella arvioinnilla. Tarkoituksena oli löytää käytettävyyttä hankaloittavia asioita, jotka olivat mahdollisesti jääneet huomaamatta havainnointihaastattelussa. Arvioinnin ohessa tavoitteena oli muodostaa tarkempi käsitys miten historianäkymä toimii, sekä vahvistaa havainnointihaastattelun tuloksia.
Havainnointihaastatteluiden ja heuristisen arvioinnin tuloksien pohjalta suunniteltiin prototyyppejä. Prototyyppejä käytettiin ideoiden luomiseen ja havainnollistamaan visuaalisesti miten suunnitellut ominaisuudet toimivat. Prototyyppejä käytettiin palautteen keräämiseen käyttäjiltä, tekemällä erilaisia testitehtäviä.
Opinnäytetyössä käytetyillä menetelmillä saatiin selvitettyä millaisia ongelmakohtia potilas-valvontalaitteen nykyisessä historianäkymässä on ja suunniteltiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tutkimuksen tuloksien perusteella suunniteltujen ominaisuuksien ja kosketuseleiden kehittämistä tulisi jatkaa. Käyttäjiltä saadun palautteen perusteella osa uusista ominaisuuksista on toimivia, mutta prototyyppien iteraatiokierroksia tulisi jatkaa kosketuseleitä tukevalla laitteella. Tällöin nähtäisiin ovatko tulokset toistettavissa suunnittelukierroksien välillä.