Munuaisten vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittäminen
Tappura, Anna; Kangas, Emmi (2014)
Tappura, Anna
Kangas, Emmi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303678
Tiivistelmä
Hemodialyysi tarkoittaa hoitomuotoa, jolla pyritään korvaamaan munuaisten toiminta koneellisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hemodialyysipotilaan kokemuksia hänen saamastaan ohjauksesta ja sen laadusta. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa Tampereen dialyysikoulutusyksikön ohjauksen kehittämiseen. Omana tavoitteenamme on kehittää taitojamme potilasohjauksesta sekä syventää tietoa munuaissairauksista.
Dialyysipotilaan hoitoa toteutetaan yleisesti erikoissairaanhoidon piirissä ja joissakin terveyskeskuksissa. Tässä työssä keskitymme erityisesti omatoimisen dialyysihoidon toteuttamisen ohjaukseen ja kokemuksiin sen laadusta. Omatoimisella dialyysihoidolla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa potilas toteuttaa hoidon mahdollisimman itsenäisesti.
Aineiston keruu toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan dialyysikoulutusyksikössä, jossa kyseisenä ajankohtana oli 38 potilas, joista vapaaehtoiseen kyselylomakkeeseen vastasi yhdeksäntoista potilasta. Heistä kymmenen oli miehiä ja kahdeksan naisia, yksi jätti sukupuolensa kertomatta. Opinnäytetyön tulosten perusteella potilaiden kokemus dialyysiyksikössä saadusta ohjauksen laadusta ja määrästä oli suurimmaksi osaksi myönteistä. Kyselylomakkeiden avulla esiin nousseet teemat olivat hemodialyysipotilaan ravitsemusohjaus, lääkitys, nesterajoitus, elämäntavat, hemodialyysikoneen käyttö, valmius suorittaa hemodialyysi, veritiet ja turvallisuus.
Vastaajistamme yli puolet eli 11/19 koki saaneensa paljon tietoa ravitsemuksesta. Lisätietoa kaivattiin lähinnä ravinnon laadusta ja ravitsemuksen vaikutuksista hemodialyysihoitoon. Yhdeksän vastaaja koki saaneensa lääkityksestä kohtalaisesti ohjausta ja seitsemän vastaajista taas paljon ohjausta. Avoimen kysymyksen avulla saimme selville, että lääkkeiden lisä- ja haittavaikutuksista sekä pitkäaikaiskäytöstä toivottiin lisätietoa. Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa nesteen kertymistä eri puolille kehoa, minkä vuoksi nesterajoitukset ovat tärkeä osa dialyysipotilaan hoitoa. Vastaajista enemmistö koki saaneensa paljon tai erittäin paljon ohjausta koskien nesterajoituksia. Avointen kysymysten vastauksien perusteella kuitenkin nesterajoitusten fysiologinen syy oli jäänyt epäselväksi eli nesterajat tiedettiin, mutta ei syitä niille. Avoin kysymys, joka selvitti elämäntapoja koskevaa tietoa, nosti esiin lisäohjauksen tarpeen koskien munuaissairaan ihonhoitoa.
Yllättävä ristiriita nousi esiin koskien hemodialyysikoneen käytön ja omatoimisen hemodialyysihoidon suorittamisen välille. Valtaosa vastaajista suoriutui omasta mielestään hyvin, mitä tuli omatoimisen hemodialyysin suorittamiseen, mutta silti puolella vastaajista oli epäselvyyksiä koneen käyttöön liittyen. Veritiellä tarkoitetaan reittiä potilaaseen, jonka kautta hemodialyysi toteutetaan. Veritien hoitoa koskevaa ohjausta potilaat kokivat saaneensa riittävästi. Neljätoista vastanneista koki olonsa turvalliseksi hemodialyysihoidon aikana.
Dialyysipotilaan hoitoa toteutetaan yleisesti erikoissairaanhoidon piirissä ja joissakin terveyskeskuksissa. Tässä työssä keskitymme erityisesti omatoimisen dialyysihoidon toteuttamisen ohjaukseen ja kokemuksiin sen laadusta. Omatoimisella dialyysihoidolla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa potilas toteuttaa hoidon mahdollisimman itsenäisesti.
Aineiston keruu toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan dialyysikoulutusyksikössä, jossa kyseisenä ajankohtana oli 38 potilas, joista vapaaehtoiseen kyselylomakkeeseen vastasi yhdeksäntoista potilasta. Heistä kymmenen oli miehiä ja kahdeksan naisia, yksi jätti sukupuolensa kertomatta. Opinnäytetyön tulosten perusteella potilaiden kokemus dialyysiyksikössä saadusta ohjauksen laadusta ja määrästä oli suurimmaksi osaksi myönteistä. Kyselylomakkeiden avulla esiin nousseet teemat olivat hemodialyysipotilaan ravitsemusohjaus, lääkitys, nesterajoitus, elämäntavat, hemodialyysikoneen käyttö, valmius suorittaa hemodialyysi, veritiet ja turvallisuus.
Vastaajistamme yli puolet eli 11/19 koki saaneensa paljon tietoa ravitsemuksesta. Lisätietoa kaivattiin lähinnä ravinnon laadusta ja ravitsemuksen vaikutuksista hemodialyysihoitoon. Yhdeksän vastaaja koki saaneensa lääkityksestä kohtalaisesti ohjausta ja seitsemän vastaajista taas paljon ohjausta. Avoimen kysymyksen avulla saimme selville, että lääkkeiden lisä- ja haittavaikutuksista sekä pitkäaikaiskäytöstä toivottiin lisätietoa. Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa nesteen kertymistä eri puolille kehoa, minkä vuoksi nesterajoitukset ovat tärkeä osa dialyysipotilaan hoitoa. Vastaajista enemmistö koki saaneensa paljon tai erittäin paljon ohjausta koskien nesterajoituksia. Avointen kysymysten vastauksien perusteella kuitenkin nesterajoitusten fysiologinen syy oli jäänyt epäselväksi eli nesterajat tiedettiin, mutta ei syitä niille. Avoin kysymys, joka selvitti elämäntapoja koskevaa tietoa, nosti esiin lisäohjauksen tarpeen koskien munuaissairaan ihonhoitoa.
Yllättävä ristiriita nousi esiin koskien hemodialyysikoneen käytön ja omatoimisen hemodialyysihoidon suorittamisen välille. Valtaosa vastaajista suoriutui omasta mielestään hyvin, mitä tuli omatoimisen hemodialyysin suorittamiseen, mutta silti puolella vastaajista oli epäselvyyksiä koneen käyttöön liittyen. Veritiellä tarkoitetaan reittiä potilaaseen, jonka kautta hemodialyysi toteutetaan. Veritien hoitoa koskevaa ohjausta potilaat kokivat saaneensa riittävästi. Neljätoista vastanneista koki olonsa turvalliseksi hemodialyysihoidon aikana.