Sähkönjakeluverkon kuntotarkastus ja suunnittelu
Sironen, Sasu (2014)
Sironen, Sasu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404234702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404234702
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia verkostosuunnitelma 20 kV:n ja 0,4 kV:n sähkönjakeluverkolle kuntotarkastustietojen pohjalta. Työssä on käyty läpi yksityiskohtaisesti tarkastusalustan luominen TEKLA NIS -verkkotietojärjestelmällä, jonka pohjalta kuntotarkastaja tekee työnsä maastotietokoneen avulla. Kuntotarkastajan näkökulmasta on nostettu esille raportoituja epäkohtia jakeluverkossa, jotka antavat arvokasta tietoa verkon kunnossapitoa ajatellen.
Verkostosuunnittelu toteutettiin TEKLA NIS -verkkotietojärjestelmällä. Järjestelmään digitoitiin jakeluverkon muutokset, jotka suunniteltiin toteutettavaksi. Työssä on esitetty verkostolaskenta nykyisestä että suunnitellusta sähkönjakeluverkosta, jotta sähkönlaadulliset parannukset olisivat paremmin todettavissa. Suunnitelman sisältämien muutosten kustannukset on listattu verkostosuosituksen ilmoittamien kustannusten pohjalta.
Verkostosuunnittelu oli tarkoitus suorittaa teknillistaloudellisesti kannattavasti, jotta suunnitelma olisi verkkoyhtiön näkökulmasta toteutuskelpoinen. Kaikkia suunnitelmaan tehtyjä verkostomuutoksia ei automaattisesti toteutettu maakaapelointina, vaikka maahan asennettava sähköverkko onkin nykypäivän trendi. Jakeluverkko, johon suunnitelma tehtiin, sijaitsi haja-asutusalueella. Tämän seurauksena joidenkin kohteiden ilmajohtolinja oli kannattavampi uudistaa suuremmalla riippukierrekaapelilla kuin maakaapelilla, jotta sähköisiä arvoja saatiin parannettua kohtuullisilla kustannuksilla.
Uuden sähköverkon suunnittelu osaksi vanhaa sähköverkkoa oli haasteellisempaa kuin kokonaan uuden sähköverkon suunnittelu. Vanhan verkon asennukset eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän standardia. Vanhan verkon osalta onkin perehdyttävä sen aikaiseen standardiin, jolloin sähköverkko on rakennettu. Tehdyssä suunnitelmassa uudet sekä vanhat verkon rakenteet vastaavat sen aikaisia standardeja, jolloin nämä on toteutettu. Lopputuloksena suunnitelmalla saavutettiin jakeluverkon sähkönlaadullisiin tunnuslukuihin merkittäviäkin parannuksia. Usean liittymän osalta saatiin alhaiset oikosulkuvirrat nostettua vastaamaan nykypäivän standardin suosituksia. Myös yhden muuntopiirin osalta suunniteltiin muutoksia maadoituksiin, jotta standardin vaatima sallittu maadoitusresistanssi saavutettiin. Tämän seurauksena kosketusjännite saatiin standardin määrittämälle turvalliselle tasolle.
Verkostosuunnittelu toteutettiin TEKLA NIS -verkkotietojärjestelmällä. Järjestelmään digitoitiin jakeluverkon muutokset, jotka suunniteltiin toteutettavaksi. Työssä on esitetty verkostolaskenta nykyisestä että suunnitellusta sähkönjakeluverkosta, jotta sähkönlaadulliset parannukset olisivat paremmin todettavissa. Suunnitelman sisältämien muutosten kustannukset on listattu verkostosuosituksen ilmoittamien kustannusten pohjalta.
Verkostosuunnittelu oli tarkoitus suorittaa teknillistaloudellisesti kannattavasti, jotta suunnitelma olisi verkkoyhtiön näkökulmasta toteutuskelpoinen. Kaikkia suunnitelmaan tehtyjä verkostomuutoksia ei automaattisesti toteutettu maakaapelointina, vaikka maahan asennettava sähköverkko onkin nykypäivän trendi. Jakeluverkko, johon suunnitelma tehtiin, sijaitsi haja-asutusalueella. Tämän seurauksena joidenkin kohteiden ilmajohtolinja oli kannattavampi uudistaa suuremmalla riippukierrekaapelilla kuin maakaapelilla, jotta sähköisiä arvoja saatiin parannettua kohtuullisilla kustannuksilla.
Uuden sähköverkon suunnittelu osaksi vanhaa sähköverkkoa oli haasteellisempaa kuin kokonaan uuden sähköverkon suunnittelu. Vanhan verkon asennukset eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän standardia. Vanhan verkon osalta onkin perehdyttävä sen aikaiseen standardiin, jolloin sähköverkko on rakennettu. Tehdyssä suunnitelmassa uudet sekä vanhat verkon rakenteet vastaavat sen aikaisia standardeja, jolloin nämä on toteutettu. Lopputuloksena suunnitelmalla saavutettiin jakeluverkon sähkönlaadullisiin tunnuslukuihin merkittäviäkin parannuksia. Usean liittymän osalta saatiin alhaiset oikosulkuvirrat nostettua vastaamaan nykypäivän standardin suosituksia. Myös yhden muuntopiirin osalta suunniteltiin muutoksia maadoituksiin, jotta standardin vaatima sallittu maadoitusresistanssi saavutettiin. Tämän seurauksena kosketusjännite saatiin standardin määrittämälle turvalliselle tasolle.