Unihäiriöt ja niiden hoitomuodot
Pohjolainen, Tiina (2012)
Pohjolainen, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119081
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisista unihäiriöistä nuoret aikuiset ja aikuiset kärsivät. Työn tavoitteena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla unettomuuden, uniapnean ja narkolepsian itsehoitokeinoja, eri hoitomuotoja, ja miten nämä unihäiriöt vaikuttavat ihmisen elämänlaatuun. Aihetta tarkasteltiin potilaslähtöisesti ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin eri tietokannoista, kuten Artosta, Aleksista, Lin-dasta ja Ovidista, sekä Internetistä. Aineiston valintakriteereinä oli suomen- ja englanninkielinen aineisto, joka on ilmestynyt vuosina 2006 - 2012 ja joka käsitteli unettomuutta, uniapneaa tai narkolepsiaa ja niiden itsehoitokeinoja ja muita hoitomuotoja sekä näiden unihäiriöiden vaikutusta elämänlaatuun nuorten aikuisten tai aikuisten näkökulmasta. Aineistoksi (n=27) valikoitui kolme pro gradu –tutkielmaa, joista kaksi oli englanninkielisiä ja 24 artikkelia, joista kolme oli puolestaan englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa kävi ilmi, että unettomuuteen, uniapneaan ja narkolepsiaan on mo-nia itsehoitokeinoja, joilla voi vähentää oireita. Unettomuudessa on tärkeää noudattaa unihygieniaa ja säännöllistä unirytmiä. Uniapnean itsehoitokeinoja ovat muun muassa laihduttaminen, painonhallinta, unihygienia, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen sekä CPAP-hoito. Narkolepsian hoidossa on tärkeää myös noudattaa säännöllisiä elämäntapoja ja uni-valverytmiä. Päiväunet ja liikunta ovat suotavia vähentäen päiväväsymystä. Unettomuuden hoidossa käytetään usein unilääkitystä, jos muusta ei ole apua. Krooniseen unettomuuteen ensisijainen hoitomuoto on kognitiivinen terapia, mutta usein lääkkeitäkin käytetään, vaikka niitä ei suositellakaan. Uniapnean leikkaushoitoja on monenlaisia, ja niiden päämääränä on suurentaa ylähengitysteitä. Leikkausten määrä on kuitenkin vuosien mittaan vähentynyt, eikä niitä enää suositellakaan, koska muutamien kuukausien päästä leikkauksesta apneaoireet palaavat entiselleen. Narkolepsian ensisijainen lääke väsymykseen ja nukahteluun on nykyään modafiniili ja natriumoksibaatti katapleksiaan. Toissijaisena käytetään metyylifenidaattia tai depressiolääkkeitä. Unettomuus, uniapnea ja narkolepsia vaikuttavat heikentävästi ihmisen työkykyyn ja elämänlaatuun psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, miten elämä on muuttunut unihäiriön diagnosoimisen ja hoitojen jälkeen. Samalla voisi ottaa selvää, ovatko potilaat saaneet tukea sairauteensa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin eri tietokannoista, kuten Artosta, Aleksista, Lin-dasta ja Ovidista, sekä Internetistä. Aineiston valintakriteereinä oli suomen- ja englanninkielinen aineisto, joka on ilmestynyt vuosina 2006 - 2012 ja joka käsitteli unettomuutta, uniapneaa tai narkolepsiaa ja niiden itsehoitokeinoja ja muita hoitomuotoja sekä näiden unihäiriöiden vaikutusta elämänlaatuun nuorten aikuisten tai aikuisten näkökulmasta. Aineistoksi (n=27) valikoitui kolme pro gradu –tutkielmaa, joista kaksi oli englanninkielisiä ja 24 artikkelia, joista kolme oli puolestaan englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa kävi ilmi, että unettomuuteen, uniapneaan ja narkolepsiaan on mo-nia itsehoitokeinoja, joilla voi vähentää oireita. Unettomuudessa on tärkeää noudattaa unihygieniaa ja säännöllistä unirytmiä. Uniapnean itsehoitokeinoja ovat muun muassa laihduttaminen, painonhallinta, unihygienia, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen sekä CPAP-hoito. Narkolepsian hoidossa on tärkeää myös noudattaa säännöllisiä elämäntapoja ja uni-valverytmiä. Päiväunet ja liikunta ovat suotavia vähentäen päiväväsymystä. Unettomuuden hoidossa käytetään usein unilääkitystä, jos muusta ei ole apua. Krooniseen unettomuuteen ensisijainen hoitomuoto on kognitiivinen terapia, mutta usein lääkkeitäkin käytetään, vaikka niitä ei suositellakaan. Uniapnean leikkaushoitoja on monenlaisia, ja niiden päämääränä on suurentaa ylähengitysteitä. Leikkausten määrä on kuitenkin vuosien mittaan vähentynyt, eikä niitä enää suositellakaan, koska muutamien kuukausien päästä leikkauksesta apneaoireet palaavat entiselleen. Narkolepsian ensisijainen lääke väsymykseen ja nukahteluun on nykyään modafiniili ja natriumoksibaatti katapleksiaan. Toissijaisena käytetään metyylifenidaattia tai depressiolääkkeitä. Unettomuus, uniapnea ja narkolepsia vaikuttavat heikentävästi ihmisen työkykyyn ja elämänlaatuun psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, miten elämä on muuttunut unihäiriön diagnosoimisen ja hoitojen jälkeen. Samalla voisi ottaa selvää, ovatko potilaat saaneet tukea sairauteensa.