Näytteenoton kehittäminen Yaran Siilinjärven tehtailla
Keipi, Tomi (2014)
Keipi, Tomi
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404144290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404144290
Tiivistelmä
Poistokaasujen pitoisuusmittauksia tehdään nykyisin online-mittauksina, jotka antavat mahdollisuuden muuttaa prosessia saatujen analyysitulosten perusteella. Opinnäytetyössä selvitettiin Yaran Siilinjärven tehtailla poistokaasupiipussa sijaitsevan näytteenoton ongelmia, sen edustavuutta sekä luotettavuutta. Tavoitteena oli kahden samantyyppisen mittaustekniikan vertailu keskenään. Vertailun pohjalta haluttiin kehittää nykyistä mittausmenetelmää toimivammaksi.
Työssä verrattiin Siilinjärven tehtaan näytteenotinta Uudenkaupungin tehtaan vastaavaan. Siilinjärven näytteenottosondi toimii liikkuvalla tekniikalla, kun taas Uudenkaupungin tehtailla näytteenottosondi on kiinteätoiminen. Näytteenottimen liikettä haluttiin verrata kiinteästi sijoitettuun näytesondiin. Työn aikana tehtyjen virtaus- ja pitoisuusmittausten avulla selvitettiin virtausprofiilia ja pitoisuuksia poistokaasupiipun eri kohdissa. Tulosten avulla pyrittiin päättelemään edustavan näytteenoton sijaintipaikka poistokaasupiipun sisällä.
Virtausmittausten lisäksi vertailtiin poistokaasupiippujen rakenteellisia eroja teknisten piirustusten avulla. Mittausta häiritsevien tekijöiden tiedostaminen auttaisi valitsemaan poistokaasupiipusta näytteenottimelle optimaalisen paikan. Tätä varten seurattiin standardia (SFS-EN 13284-1, pienten hiukkaspitoisuuksien määrittäminen), jossa oli ohjeet ja mitat edustavaa näytteenottoa varten poistokaasukanavissa. Lannoitetehtaan prosessin tarkastelussa keskityttiin selvittämään prosessissa syntyviä ympäristölle haitallisia kaasuja. Työssä verrattiin keskenään myös erilaisia mittausmenetelmiä sekä tarkasteltiin teoreettisia päästölaskentamalleja.
Päätelmänä ehdotan kiinteän näytteenoton asentamista, koska vertailujen perusteella sen toimintavarmuus on parempi kuin liikkuvan näytteenoton. Mittausten perusteella, keskellä poistokaasupiippua virtaus on tasaisin ja pitoisuudet suurimpia. Lisäksi teknisten ongelmien vähentyminen kiinteällä näytteenottimella on huomattava etu liikkuvaan näytteenottimeen verrattuna.
Työssä verrattiin Siilinjärven tehtaan näytteenotinta Uudenkaupungin tehtaan vastaavaan. Siilinjärven näytteenottosondi toimii liikkuvalla tekniikalla, kun taas Uudenkaupungin tehtailla näytteenottosondi on kiinteätoiminen. Näytteenottimen liikettä haluttiin verrata kiinteästi sijoitettuun näytesondiin. Työn aikana tehtyjen virtaus- ja pitoisuusmittausten avulla selvitettiin virtausprofiilia ja pitoisuuksia poistokaasupiipun eri kohdissa. Tulosten avulla pyrittiin päättelemään edustavan näytteenoton sijaintipaikka poistokaasupiipun sisällä.
Virtausmittausten lisäksi vertailtiin poistokaasupiippujen rakenteellisia eroja teknisten piirustusten avulla. Mittausta häiritsevien tekijöiden tiedostaminen auttaisi valitsemaan poistokaasupiipusta näytteenottimelle optimaalisen paikan. Tätä varten seurattiin standardia (SFS-EN 13284-1, pienten hiukkaspitoisuuksien määrittäminen), jossa oli ohjeet ja mitat edustavaa näytteenottoa varten poistokaasukanavissa. Lannoitetehtaan prosessin tarkastelussa keskityttiin selvittämään prosessissa syntyviä ympäristölle haitallisia kaasuja. Työssä verrattiin keskenään myös erilaisia mittausmenetelmiä sekä tarkasteltiin teoreettisia päästölaskentamalleja.
Päätelmänä ehdotan kiinteän näytteenoton asentamista, koska vertailujen perusteella sen toimintavarmuus on parempi kuin liikkuvan näytteenoton. Mittausten perusteella, keskellä poistokaasupiippua virtaus on tasaisin ja pitoisuudet suurimpia. Lisäksi teknisten ongelmien vähentyminen kiinteällä näytteenottimella on huomattava etu liikkuvaan näytteenottimeen verrattuna.