Perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely : Tukea vammaisten lasten perheiden arkeen
Viitanen, Laura (2014)
Viitanen, Laura
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055893
Tiivistelmä
Tutkimus tehtiin osana Vammaispalveluhankkeen Kanta- ja Päijät-Hämeen osahanketta (2012-2013). Osahankkeessa kehitettiin asiakastyön malli jonka teoreettisena perustana ovat yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely ja perhelähtöisyys. Asiakastyön mallin perusteella luotiin perhetyöntekijän ja perheen yhteistä työskentelyä tukevat työvälineet. Asiakastyön malli nimettiin perhekeskeiseksi suunnitelmatyöskentelyksi (PEKS).
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehittämishankkeessa mukana olleet kolme perhettä kokivat perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn periaatteiden toteutuneen työskentelyssä ja millaista hyötyä perheet kokivat työskentelystä saaneensa. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla elokuussa 2013. Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tuloksia verrattiin perhelähtöisyyden periaatteiden (Dunst ym. 1991) kuuteen osa-alueeseen. Sen lisäksi tuloksia tarkasteltiin yksilökeskeisen suunnitelmatyöskentelyn näkökulmasta. Haastateltavat perheet toivat esille 23 tulosta, jotka sijoittuivat kaikille perhelähtöisyyden periaatteiden kuudelle osa-alueille. Tulosten perusteella perheet kokivat perhekeskeisen työskentelyn periaatteiden toteutuneen työskentelyssä lähes kokonaan tai kokonaan. Työntekijän antaman ohjauksen ja neuvonnan perheet kokivat perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn onnistumisen kannalta erittäin tärkeäksi.
Opinnäytetyön perusteella perhekeskeistä suunnitelmatyöskentelyä voi suositella perhetyöhön ja se soveltuu kuntoutuksen ohjaajan työvälineeksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehittämishankkeessa mukana olleet kolme perhettä kokivat perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn periaatteiden toteutuneen työskentelyssä ja millaista hyötyä perheet kokivat työskentelystä saaneensa. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla elokuussa 2013. Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tuloksia verrattiin perhelähtöisyyden periaatteiden (Dunst ym. 1991) kuuteen osa-alueeseen. Sen lisäksi tuloksia tarkasteltiin yksilökeskeisen suunnitelmatyöskentelyn näkökulmasta. Haastateltavat perheet toivat esille 23 tulosta, jotka sijoittuivat kaikille perhelähtöisyyden periaatteiden kuudelle osa-alueille. Tulosten perusteella perheet kokivat perhekeskeisen työskentelyn periaatteiden toteutuneen työskentelyssä lähes kokonaan tai kokonaan. Työntekijän antaman ohjauksen ja neuvonnan perheet kokivat perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn onnistumisen kannalta erittäin tärkeäksi.
Opinnäytetyön perusteella perhekeskeistä suunnitelmatyöskentelyä voi suositella perhetyöhön ja se soveltuu kuntoutuksen ohjaajan työvälineeksi.