Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausjärjestelmä : Seurannan käynnistäminen humuspitoisessa vesistössä
Kesti, Juhani (2014)
Kesti, Juhani
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404104126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404104126
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistä Hydro-Pohjanmaa-hanketta. Työssä selvitettiin humuspitoisessa vesistössä aloitetun jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan käynnistämiskokemuksia. Samalla saatiin mittaustuloksia mittauspaikkana toimivasta vesistöstä. Käytön ja kokemusten pohjalta laadittiin käsikirja hankkeessa käytetylle automaattiselle vedenlaadun mittausjärjestelmälle.
Automaattisella vedenlaadun mittausjärjestelmällä mitatut parametrit olivat pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, ammonium ja nitraatti. Ammonium ja nitraatti mitattiin samalla mittausanturilla. Mittaus suoritettiin kesällä ja syksyllä 2013. Kesällä testauspaikkana toimi Oulun ammattikorkeakoulun laboratorio, josta siirryttiin alkusyksystä Siikalatvan kunnassa sijaitsevalle Mankilanjärvelle. Mankilanjärvi sopi testauspaikaksi humuspitoisuutensa ja sopivan sijaintinsa takia. Mittaukset järvellä kestivät noin kaksi ja puoli kuukautta. Mittauslaitteisto asennettiin lautalle, joka sijoitettiin mittausten kannalta sopivaan paikkaan.
Automaattisen vedenlaadun mittauksen ohella otettiin vesinäytteitä, jotka analysoitiin opiskelijatyönä Oulun ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Työssä voitiin hyödyntää myös Suomen ympäristökeskuksen ottamia ja analysoimia vesinäytteitä, jotka otettiin syksyllä mittausten aikana. Näin pystyttiin vertailemaan niitä mittausjärjestelmän antamiin tuloksiin ja arvioimaan jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan luotettavuutta sekä vertaamaan eri menetelmillä saatuja tuloksia.
Jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan hyvät puolet olivat tulosten reaaliaikaisuus, jolloin pienetkin muutokset vesistössä tulivat heti näkyviin. Lisäksi mittausjärjestelmä koettiin huollon osalta helppohoitoiseksi ja mittauspaikalla käyntiin kulunut aika oli kohtuullinen. Ainoastaan lokakuun pakkasjakso vaikeutti huoltotoimia jään muodostumisen takia. Tutkimuksen ongelmakohtia olivat johtokykyanturin sopimattomuus kyseisen järven mittauksiin ja typpianturin luotettavuuteen liittynyt epävarmuus. Mittauksista saatuja tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää Hydro- Pohjanmaa- hankkeessa.
Automaattisella vedenlaadun mittausjärjestelmällä mitatut parametrit olivat pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, ammonium ja nitraatti. Ammonium ja nitraatti mitattiin samalla mittausanturilla. Mittaus suoritettiin kesällä ja syksyllä 2013. Kesällä testauspaikkana toimi Oulun ammattikorkeakoulun laboratorio, josta siirryttiin alkusyksystä Siikalatvan kunnassa sijaitsevalle Mankilanjärvelle. Mankilanjärvi sopi testauspaikaksi humuspitoisuutensa ja sopivan sijaintinsa takia. Mittaukset järvellä kestivät noin kaksi ja puoli kuukautta. Mittauslaitteisto asennettiin lautalle, joka sijoitettiin mittausten kannalta sopivaan paikkaan.
Automaattisen vedenlaadun mittauksen ohella otettiin vesinäytteitä, jotka analysoitiin opiskelijatyönä Oulun ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Työssä voitiin hyödyntää myös Suomen ympäristökeskuksen ottamia ja analysoimia vesinäytteitä, jotka otettiin syksyllä mittausten aikana. Näin pystyttiin vertailemaan niitä mittausjärjestelmän antamiin tuloksiin ja arvioimaan jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan luotettavuutta sekä vertaamaan eri menetelmillä saatuja tuloksia.
Jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan hyvät puolet olivat tulosten reaaliaikaisuus, jolloin pienetkin muutokset vesistössä tulivat heti näkyviin. Lisäksi mittausjärjestelmä koettiin huollon osalta helppohoitoiseksi ja mittauspaikalla käyntiin kulunut aika oli kohtuullinen. Ainoastaan lokakuun pakkasjakso vaikeutti huoltotoimia jään muodostumisen takia. Tutkimuksen ongelmakohtia olivat johtokykyanturin sopimattomuus kyseisen järven mittauksiin ja typpianturin luotettavuuteen liittynyt epävarmuus. Mittauksista saatuja tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää Hydro- Pohjanmaa- hankkeessa.