Personal trainer tyypin I diabetesta sairastavien nuorten ohjauksessa : kirjallisuuskatsaus
Kuosmanen, Laura; Laine, Maria (2009)
Kuosmanen, Laura
Laine, Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002092031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002092031
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä personal
trainerin toimintaa sekä selvittää valmentavan ohjauksen vaikutuksia. Opinnäytetyön tavoite on lisätä
sairaanhoitajien ja diabeteshoitajien tietoa ja taitoa antaa yksilöllistä sekä valmentavaa ohjausta diabetesta
sairastavalle nuorelle. Laajempi tavoite on saada myös diabeetikkonuoret hyötymään hoitajien
ohjauksesta.
Opinnäytetyömme on osa suurempaa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia joka toteutetaan
yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun terveys- ja hoitoalan sekä HYKS Naisten- ja lastentautien
tulosyksikön kanssa. Työ toteuttaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Aineisto kerättiin
lääketieteellisistä ja hoitotieteellisistä tietokannoista ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysi
menetelmällä.
Tulokset osoittavat, että valmentavan ohjauksen tulisi olla monipuolista ja intensiivistä, jotta siitä on
mainittavaa hyötyä tyypin I diabetesta sairastaville nuorille. Tärkeään asemaan nuoren valmentavassa
ohjauksessa nousee nuoren oikeanlainen lähestyminen hoitosuhdetta luotaessa. Personal trainer toimintana
käsittää valmentavan hoitosuhteen luomisen, ohjaustavoitteet, ohjausmenetelmät, ohjauksen sisällön
ja hoidon jatkuvuuden. Personal trainerin ohjauksen tuloksellisuutta tarkastelemme nuoren ja vanhempien
kokemusten perusteella ja saaduilla konkreettisilla tuloksilla. Valmentavalla ohjauksella ei
juuri ollut vaikutusta nuorten hoitotasapainoon, mutta ohjaus vaikutti positiivisesti nuorten hoitoon sitoutumiseen,
omahoitovalmiuteen sekä nuoren ja perheen välisiin suhteisiin. Nuorten ja heidän vanhempiensa
kokemukset personal trainerin antamasta ohjauksesta olivat pelkästään positiivisia muutamaa
tapausta lukuun ottamatta. Lähes kaikki valmentavaa ohjausta saaneet olivat jatkossakin kiinnostuneita
jatkamaan valmennussuhdetta.
Aiheena nuoren kanssa työskentelevä personal trainer on lupaava, mutta personal traineria nuorten ohjauksessa
tulisi tutkia lisää. Lisätutkimuksilla saataisiin enemmän tietoa valmentavan ohjauksen hyödyistä
ja mahdollisista haitoista. Suomessa aihetta olisi erityisen tärkeä tutkia, sillä kuten teoriaosuudessamme
ilmenee, Suomi on tilastoiden mukaan kärkimaita tyypin I diabeteksen esiintyvyydessä.
trainerin toimintaa sekä selvittää valmentavan ohjauksen vaikutuksia. Opinnäytetyön tavoite on lisätä
sairaanhoitajien ja diabeteshoitajien tietoa ja taitoa antaa yksilöllistä sekä valmentavaa ohjausta diabetesta
sairastavalle nuorelle. Laajempi tavoite on saada myös diabeetikkonuoret hyötymään hoitajien
ohjauksesta.
Opinnäytetyömme on osa suurempaa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia joka toteutetaan
yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun terveys- ja hoitoalan sekä HYKS Naisten- ja lastentautien
tulosyksikön kanssa. Työ toteuttaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Aineisto kerättiin
lääketieteellisistä ja hoitotieteellisistä tietokannoista ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysi
menetelmällä.
Tulokset osoittavat, että valmentavan ohjauksen tulisi olla monipuolista ja intensiivistä, jotta siitä on
mainittavaa hyötyä tyypin I diabetesta sairastaville nuorille. Tärkeään asemaan nuoren valmentavassa
ohjauksessa nousee nuoren oikeanlainen lähestyminen hoitosuhdetta luotaessa. Personal trainer toimintana
käsittää valmentavan hoitosuhteen luomisen, ohjaustavoitteet, ohjausmenetelmät, ohjauksen sisällön
ja hoidon jatkuvuuden. Personal trainerin ohjauksen tuloksellisuutta tarkastelemme nuoren ja vanhempien
kokemusten perusteella ja saaduilla konkreettisilla tuloksilla. Valmentavalla ohjauksella ei
juuri ollut vaikutusta nuorten hoitotasapainoon, mutta ohjaus vaikutti positiivisesti nuorten hoitoon sitoutumiseen,
omahoitovalmiuteen sekä nuoren ja perheen välisiin suhteisiin. Nuorten ja heidän vanhempiensa
kokemukset personal trainerin antamasta ohjauksesta olivat pelkästään positiivisia muutamaa
tapausta lukuun ottamatta. Lähes kaikki valmentavaa ohjausta saaneet olivat jatkossakin kiinnostuneita
jatkamaan valmennussuhdetta.
Aiheena nuoren kanssa työskentelevä personal trainer on lupaava, mutta personal traineria nuorten ohjauksessa
tulisi tutkia lisää. Lisätutkimuksilla saataisiin enemmän tietoa valmentavan ohjauksen hyödyistä
ja mahdollisista haitoista. Suomessa aihetta olisi erityisen tärkeä tutkia, sillä kuten teoriaosuudessamme
ilmenee, Suomi on tilastoiden mukaan kärkimaita tyypin I diabeteksen esiintyvyydessä.