Voitonjako listaamattomasta osakeyhtiöstä : nettovarallisuuden vaikutus osinkoverotukseen
Kuutti, Rita (2014)
Kuutti, Rita
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076230
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on selvittää, mitä muutoksia vuoden 2014 osinkoverouudistus on tuonut yksittäisen osakkeenomistajan saamien osinkotulojen verotukseen. Työssä käsitellään vain luonnollisen henkilön henkilökohtaisen tulolähteen osinkojen verotusta. Toisena työn tavoitteena on tarkastella, mikä vaikutus osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuuden tasolla on kyseisten osinkojen verorasitukseen. Työssä on käsitelty listaamattoman yhtiön nettovarallisuuden laskentaa verotuksessa, osakeyhtiölain mukaisia varojenjakotapoja ja syvennytty osakeyhtiön varojenjakotavoista nimenomaan voitonjaon verotuksen käsittelyyn. Tämän työn keskeisimpinä lähteinä on käytetty Verohallinnon antamia ohjeita, ajankohtaista kirjallisuutta ja lakia. Aihetta on tutkittu perehtymällä kirjallisuuteen sekä tekemällä laskelmia niin osinkojen verotuksesta kuin nettovarallisuuden tason vaikutuksesta yhtiön ja osakkaan kokonaisverorasitukseen.
Vuoden 2014 alusta astui voimaan yhtiö- ja osinkoverouudistus, minkä seurauksena yhteisöverokanta aleni 20 prosenttiin, mutta osakkeenomistajien saamien osinkojen verotus kiristyi. Verotuksen painopistettä on siirretty yhtiöltä osakkaalle. Uudistuksesta kärsivät sellaiset osakkaat, jotka saavat pääomatulo-osinkoa alle 60 000 euroa. Näissä tapauksissa yhtiön ja osakkaan kokonaisverorasitus nousee 24,5 prosentista 26 prosenttiin. Uudistuksesta hyötyvät ansiotulo-osinkoa saavat osakkaat sekä sellaiset osakkaat, jotka saavat pääomatulo-osinkoa 60 000 – 150 000 euroa.
Tässä työssä todettiin, että yhtiössä on edelleen kannattavaa kasvattaa nettovarallisuutta, sillä yhtiöstä saatu pääomatulo-osinko on huojennusalueella 150 000 euroon asti. Jotta yhtiö voisi jakaa huojennusalueella olevaa osinkoa 150 000 euroa, vaatii se yhtiöltä peräti 1 875 000 euron nettovarallisuutta. Pääsääntöisesti yhtiöstä kannattaa nostaa huojennusalueella oleva osinko. Toisaalta ei voida olla varmoja siitä, mitä päätöksiä hallitus tulevaisuudessa tekee osinkojen verotukseen ja onko yhtiön nettovarallisuuden tasolla enää jatkossa samanlaista merkitystä yhtiön jakamien osinkojen verotuksessa. Osinkoverotukseen on tehty toistuvasti muutoksia ja muutokset ovat tulleet voimaan nopealla aikataululla, mikä vaikeuttaa osinkojen verokohtelun ennakoitavuutta.
Vuoden 2014 alusta astui voimaan yhtiö- ja osinkoverouudistus, minkä seurauksena yhteisöverokanta aleni 20 prosenttiin, mutta osakkeenomistajien saamien osinkojen verotus kiristyi. Verotuksen painopistettä on siirretty yhtiöltä osakkaalle. Uudistuksesta kärsivät sellaiset osakkaat, jotka saavat pääomatulo-osinkoa alle 60 000 euroa. Näissä tapauksissa yhtiön ja osakkaan kokonaisverorasitus nousee 24,5 prosentista 26 prosenttiin. Uudistuksesta hyötyvät ansiotulo-osinkoa saavat osakkaat sekä sellaiset osakkaat, jotka saavat pääomatulo-osinkoa 60 000 – 150 000 euroa.
Tässä työssä todettiin, että yhtiössä on edelleen kannattavaa kasvattaa nettovarallisuutta, sillä yhtiöstä saatu pääomatulo-osinko on huojennusalueella 150 000 euroon asti. Jotta yhtiö voisi jakaa huojennusalueella olevaa osinkoa 150 000 euroa, vaatii se yhtiöltä peräti 1 875 000 euron nettovarallisuutta. Pääsääntöisesti yhtiöstä kannattaa nostaa huojennusalueella oleva osinko. Toisaalta ei voida olla varmoja siitä, mitä päätöksiä hallitus tulevaisuudessa tekee osinkojen verotukseen ja onko yhtiön nettovarallisuuden tasolla enää jatkossa samanlaista merkitystä yhtiön jakamien osinkojen verotuksessa. Osinkoverotukseen on tehty toistuvasti muutoksia ja muutokset ovat tulleet voimaan nopealla aikataululla, mikä vaikeuttaa osinkojen verokohtelun ennakoitavuutta.