Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Kehittämisehdotuksia Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston organisaatiomuutokseen
Mäkelä, Eija (2014)
Mäkelä, Eija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086453
Tiivistelmä
Valtionhallintoa uudistetaan voimakkaasti kaikilla hallinnonaloilla. Valtion velkaantuminen, hidastunut talouskasvu sekä väestön ikääntyminen edellyttävät tehokasta julkista sektoria. Suosittuja tehostamiskeinoja ovat erilaiset organisaatiouudistukset ja palvelujen siirtäminen enenevässä määrin verkko- ja puhelinpalveluun. Valtionhallinnon muutokset ovat ulkoa johdettuja. Päätös muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta tehdään hallinnon ylemmällä tasolla ja muutoksen kohteena olevan organisaation tehtäväksi jää käytännön toteutus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muutosprosessin läpiviennin kehittäminen Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa (Hämeen TE-toimisto) ja tarkoituksena oli tuottaa siihen
kehittämisehdotuksia. Kehittämistehtävä oli tapaustutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyöhön haastateltiin Hämeen TE-toimistosta yhdeksää henkilöä organisaation eri tasoilta, palvelulinjoilta ja toimipaikoista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautui organisaatiomuutosta, muutosjohtamista, muutosviestintää ja työhyvinvointia käsittelevään kirjallisuuteen.
Organisaatiomuutosten onnistumisessa keskeistä on hyvä valmistelu koko muutosprosessin ajan. Kehittämisehdotuksina esitettiin, että tulevissa muutoksissa on tarpeen tehdä paikallinen ”rautalankaversio”, johon kirjataan TE-toimiston näkökulmasta muutoksen tavoite, välitavoitteet ja niiden aikataulu. Samalla määritellään vastuuhenkilöt ja sovitaan viestinnästä. Muutoksen läpiviennistä vastaamaan kannattaa valita projektipäällikkö, joka vastaa koko projektista aina käynnistämisestä sen lopettamiseen saakka.
Opinnäytetyössä osoitettiin hyvän valmistelun merkitys myös päätöksenteossa. Kehittämisehdotuksena esitettiin palavereissa käsiteltävien asioiden perusteellisempaa valmistelua. Asiat valmistellaan etukäteen siten, että jo esityslistaan pystytään kirjaamaan päätösehdotus. Pääperiaatteena on, että valmistelemattomia asioita ei käsitellä palavereissa. Paremmalla valmistelulla palaverien määrä vähenee, toiminta tehostuu ja päätöksenteko nopeutuu.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muutosprosessin läpiviennin kehittäminen Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa (Hämeen TE-toimisto) ja tarkoituksena oli tuottaa siihen
kehittämisehdotuksia. Kehittämistehtävä oli tapaustutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyöhön haastateltiin Hämeen TE-toimistosta yhdeksää henkilöä organisaation eri tasoilta, palvelulinjoilta ja toimipaikoista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautui organisaatiomuutosta, muutosjohtamista, muutosviestintää ja työhyvinvointia käsittelevään kirjallisuuteen.
Organisaatiomuutosten onnistumisessa keskeistä on hyvä valmistelu koko muutosprosessin ajan. Kehittämisehdotuksina esitettiin, että tulevissa muutoksissa on tarpeen tehdä paikallinen ”rautalankaversio”, johon kirjataan TE-toimiston näkökulmasta muutoksen tavoite, välitavoitteet ja niiden aikataulu. Samalla määritellään vastuuhenkilöt ja sovitaan viestinnästä. Muutoksen läpiviennistä vastaamaan kannattaa valita projektipäällikkö, joka vastaa koko projektista aina käynnistämisestä sen lopettamiseen saakka.
Opinnäytetyössä osoitettiin hyvän valmistelun merkitys myös päätöksenteossa. Kehittämisehdotuksena esitettiin palavereissa käsiteltävien asioiden perusteellisempaa valmistelua. Asiat valmistellaan etukäteen siten, että jo esityslistaan pystytään kirjaamaan päätösehdotus. Pääperiaatteena on, että valmistelemattomia asioita ei käsitellä palavereissa. Paremmalla valmistelulla palaverien määrä vähenee, toiminta tehostuu ja päätöksenteko nopeutuu.