Lasten fyysisen aktiivisuuden tukeminen päiväkodissa
Järvinen, Elina; Olin, Minna (2013)
Järvinen, Elina
Olin, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405025605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405025605
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda lasten fyysistä aktiivisuutta tukeva toimintamalli Pakkalanrinteen päiväkodin Ruusukuja-ryhmän arkeen. Toimintamallin tavoitteena oli lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta sisätiloissa päiväkodin arjessa. Monessa tutkimuksessa on tullut ilmi, että päiväkoti-ikäiset lapset eivät ole fyysisesti tarpeeksi aktiivisia. Opinnäytetyö pyrki palvelumuotoilun kautta luomaan liikunnallisen toimintamallin, jota päiväkodin henkilökunta voisi käyttää aktivoidakseen lapsia fyysisesti.
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja koostuu toiminnallisesta sekä kirjallisesta osuudesta. Teoreettinen viitekehys sisältää seuraavat osa-alueet: fyysisen aktiivisuuden määritelmä, fyysisen aktiivisuuden vaikutus lasten terveyteen, lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset sekä lasten motorinen kehitys.
Toimintamalli perustuu viiteen motoriseen perustaitoon: kävely ja juoksu, hyppy, välineen kuljettaminen, heittäminen ja kiinniotto sekä pallon potkaisu. Päiväkotiryhmän omaan tilaan rakennettiin toiminnallinen piste, missä kyseistä taitoa sai harjoitella päivän aikana. Tämän lisäksi vessojen läheisyyteen laitettiin kortit, joissa oli viikon teeman mukainen tehtävä, jonka pystyi suorittamaan paikallaan vessassa käynnin yhteydessä. Näiden lisäksi ryhmätilan ovella oli kuva jostain eläimestä, jonka tavoin ryhmätilasta poistuttaisiin. Kaikki muualla kuin omassa ryhmätilassa tapahtuneet siirtymät toteutettiin viikon eläinteeman mukaisesti.
Toimintamallia kokeiltiin kolmen viikon ajan niin, että kutakin perustaitoa harjoitettiin viikon ajan. Kahden ensimmäisen viikon aikana laitoimme toimintapisteet valmiiksi edellisen viikon viimeisenä päivänä. Viimeisellä viikolla ryhmän henkilökunta rakensi toimintapisteet itse. Rakensimme toimintapisteet etukäteen, jonka jälkeen henkilökunta ja lapset saivat kokeilla toimintapisteitä. Näin ne tulivat tutuiksi seuraavaa viikkoa varten ja henkilökunta ymmärsi harjoitteiden tavoitteet. Saimme viikosta aina suullisen arvion ja lopuksi henkilökunta arvioi toimintamallin onnistuneisuutta sekä toimivuutta kirjallisesti.
Henkilökunta koki toimintamallin hyväksi ja selkeäksi. Kolmen viikon pilottijakso lisäsi lasten fyysistä aktiivisuutta sisätiloissa sekä ulkona. Lapset ottivat toimintamallin omakseen ja olivat innostuneita kokeilemaan erilaisia motorisia perustaitoja. Henkilökunta koki saaneensa vinkkejä liikuntavälineiden hyödyntämiseen pienissä sisätiloissa ja toimintamallista työkaluja arkeen. Toimintamalli herätti päiväkodin henkilökunnan keskuudessa positiivista keskustelua fyysisen aktiivisuuden tukemisen tärkeydestä päiväkodin arjessa.
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja koostuu toiminnallisesta sekä kirjallisesta osuudesta. Teoreettinen viitekehys sisältää seuraavat osa-alueet: fyysisen aktiivisuuden määritelmä, fyysisen aktiivisuuden vaikutus lasten terveyteen, lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset sekä lasten motorinen kehitys.
Toimintamalli perustuu viiteen motoriseen perustaitoon: kävely ja juoksu, hyppy, välineen kuljettaminen, heittäminen ja kiinniotto sekä pallon potkaisu. Päiväkotiryhmän omaan tilaan rakennettiin toiminnallinen piste, missä kyseistä taitoa sai harjoitella päivän aikana. Tämän lisäksi vessojen läheisyyteen laitettiin kortit, joissa oli viikon teeman mukainen tehtävä, jonka pystyi suorittamaan paikallaan vessassa käynnin yhteydessä. Näiden lisäksi ryhmätilan ovella oli kuva jostain eläimestä, jonka tavoin ryhmätilasta poistuttaisiin. Kaikki muualla kuin omassa ryhmätilassa tapahtuneet siirtymät toteutettiin viikon eläinteeman mukaisesti.
Toimintamallia kokeiltiin kolmen viikon ajan niin, että kutakin perustaitoa harjoitettiin viikon ajan. Kahden ensimmäisen viikon aikana laitoimme toimintapisteet valmiiksi edellisen viikon viimeisenä päivänä. Viimeisellä viikolla ryhmän henkilökunta rakensi toimintapisteet itse. Rakensimme toimintapisteet etukäteen, jonka jälkeen henkilökunta ja lapset saivat kokeilla toimintapisteitä. Näin ne tulivat tutuiksi seuraavaa viikkoa varten ja henkilökunta ymmärsi harjoitteiden tavoitteet. Saimme viikosta aina suullisen arvion ja lopuksi henkilökunta arvioi toimintamallin onnistuneisuutta sekä toimivuutta kirjallisesti.
Henkilökunta koki toimintamallin hyväksi ja selkeäksi. Kolmen viikon pilottijakso lisäsi lasten fyysistä aktiivisuutta sisätiloissa sekä ulkona. Lapset ottivat toimintamallin omakseen ja olivat innostuneita kokeilemaan erilaisia motorisia perustaitoja. Henkilökunta koki saaneensa vinkkejä liikuntavälineiden hyödyntämiseen pienissä sisätiloissa ja toimintamallista työkaluja arkeen. Toimintamalli herätti päiväkodin henkilökunnan keskuudessa positiivista keskustelua fyysisen aktiivisuuden tukemisen tärkeydestä päiväkodin arjessa.