"Aina löytyy 'helmiä'" : Tutkimus kuntouttavan työtoiminnan työllisyysvaikutuksista Pohjanmaalla
Puhto, Titta (2014)
Puhto, Titta
Vaasan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066065
Tiivistelmä
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu parantamaan pitkäaikaistyöttömän työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintaa. Aiempien tutkimustulosten valossa kuntouttava työtoiminta parantaa pitkäaikaistyöttömän elämänhallintaa, mutta vaikutukset työllisyyteen ovat heikot. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuntouttavan työtoiminnnan vaikutuksia työllisyyteen Pohjanmaan neljässä eri kunnassa. Työllisyysvaikutuksia selvitettiin kysymällä muun muassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työkyvystä, työllistymisestä, työllisyyttä edistävistä tekijöistä ja merkityksellisiksi koetuista yhteistyötahoista.
Aineisto tutkimusta varten kerättin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin Kokkolan, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan Työvoiman palvelukeskusten työntekijöille. Lisäksi kysely lähetettiin Seinäjoen Työllistämisyksikköön. Tutkimukseen saatiin 23 vastausta. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuntouttavaa työtoimintaa tarkastellaan Suomen lainsäädännön kautta. Tarkasteluun valittiin tutkimuksen kannalta neljä tärkeimmäksi koettua lakia: perustuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolaki sekä laki kuntouttavasta työtoiminnasta.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että Pohjanmaan neljässä kunnassa kuntouttavan työtoiminnan suorat vaikutukset työllisyyteen koettiin olevan heikot. 15 % kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista arvioitiin siirtyvän työelämään 1-2 vuoden sisällä kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Yleisin siirtymä kuntouttavasta työtoiminnasta oli siirtymä uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle. Kuntouttava työtoiminta koettiin kuitenkin olevan tärkeä osa kunnan sosiaalityötä. Sen tarpeet työllisyyden edistämiseksi koettiin liittyvän määrälliseen paikkojen lisäämiseen ja sisällön laadulliseen kehittämiseen. Siirtymävaiheen ja yritysyhteistyön kehittäminen koettiin myös tärkeäksi, unohtamatta kuntouttavan työtoiminnan osallisuutta ”ylläpitävää” merkitystä.
Aineisto tutkimusta varten kerättin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin Kokkolan, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan Työvoiman palvelukeskusten työntekijöille. Lisäksi kysely lähetettiin Seinäjoen Työllistämisyksikköön. Tutkimukseen saatiin 23 vastausta. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuntouttavaa työtoimintaa tarkastellaan Suomen lainsäädännön kautta. Tarkasteluun valittiin tutkimuksen kannalta neljä tärkeimmäksi koettua lakia: perustuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolaki sekä laki kuntouttavasta työtoiminnasta.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että Pohjanmaan neljässä kunnassa kuntouttavan työtoiminnan suorat vaikutukset työllisyyteen koettiin olevan heikot. 15 % kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista arvioitiin siirtyvän työelämään 1-2 vuoden sisällä kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Yleisin siirtymä kuntouttavasta työtoiminnasta oli siirtymä uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle. Kuntouttava työtoiminta koettiin kuitenkin olevan tärkeä osa kunnan sosiaalityötä. Sen tarpeet työllisyyden edistämiseksi koettiin liittyvän määrälliseen paikkojen lisäämiseen ja sisällön laadulliseen kehittämiseen. Siirtymävaiheen ja yritysyhteistyön kehittäminen koettiin myös tärkeäksi, unohtamatta kuntouttavan työtoiminnan osallisuutta ”ylläpitävää” merkitystä.