Henkilökunnan kokemuksia kevään 2013 työhyvinvointikyselystä Järvenpään sosiaalisairaalassa
Haaparanta, Laura; Kesijärvi, Eveliina; Kiviniemi, Anna (2014)
Haaparanta, Laura
Kesijärvi, Eveliina
Kiviniemi, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096813
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan työhyvinvointia sosiaali- ja terveysalalla päihdehoitotyön ympäristössä. Työelämän yhteistyökumppanina oli Järvenpään sosiaalisairaala, missä oli toteutettu työhyvinvointikysely. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Järvenpään sosiaalisairaalan henkilökunnan kokemuksia keväällä 2013 toteutetusta työhyvin-vointikyselystä verkkokyselyn avulla.
Opinnäytetyössä sovellettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä ja laadittiin verkkokysely yhteistyössä työelämän kanssa. Aineiston keruu tapahtui tammi-helmikuussa 2014 Järvenpään sosiaalisairaalan henkilökunnalta (N = 82). Kysely sisälsi viisi taustatietokysymystä, 14 viisiportaista Likert-asteikollista väittämää ja kaksi avointa kysymystä. Väittämillä ja avoimilla kysymyksillä selvitettiin henkilökunnan mielipidettä työhyvinvointikyselyn toteuttamisesta, tulosten paikkansapitävyydestä ja vaikutuksista työhyvinvointiin työhyvinvointikyselyn toteuttamisen jälkeen. Kyselyn vastaukset analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä.
Verkkokyselyn vastausprosentti oli 54. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointikysely oli henkilökunnan kokemana tarpeellinen ja se oli toteutettu onnistuneesti, mutta tulosten raportointi olisi voinut tapahtua nopeammin. Työhyvinvointikyselyn tulokset työhyvinvoinnin eri osa-alueista olivat henkilökunnan mielestä paikkansapitäviä. Hieman yli puolet vastaajista oli työhyvinvointikyselyn jälkeen huomannut muutoksia, joilla oli pyritty parantamaan työhyvinvointia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Järvenpään sosiaalisairaala sai käyttöönsä luotettavaa tietoa henkilökunnan kokemuksista keväällä 2013 toteutetusta työhyvinvointikyselystä ja voi hyödyntää tietoa työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävässä kehittämistyössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kyseisen työhyvinvointikyselyn käyttäminen Järvenpään sosiaalisairaalan henkilökunnan työhyvinvoinnin mittaamisessa on suositeltavaa jatkossakin.
Opinnäytetyössä sovellettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä ja laadittiin verkkokysely yhteistyössä työelämän kanssa. Aineiston keruu tapahtui tammi-helmikuussa 2014 Järvenpään sosiaalisairaalan henkilökunnalta (N = 82). Kysely sisälsi viisi taustatietokysymystä, 14 viisiportaista Likert-asteikollista väittämää ja kaksi avointa kysymystä. Väittämillä ja avoimilla kysymyksillä selvitettiin henkilökunnan mielipidettä työhyvinvointikyselyn toteuttamisesta, tulosten paikkansapitävyydestä ja vaikutuksista työhyvinvointiin työhyvinvointikyselyn toteuttamisen jälkeen. Kyselyn vastaukset analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä.
Verkkokyselyn vastausprosentti oli 54. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointikysely oli henkilökunnan kokemana tarpeellinen ja se oli toteutettu onnistuneesti, mutta tulosten raportointi olisi voinut tapahtua nopeammin. Työhyvinvointikyselyn tulokset työhyvinvoinnin eri osa-alueista olivat henkilökunnan mielestä paikkansapitäviä. Hieman yli puolet vastaajista oli työhyvinvointikyselyn jälkeen huomannut muutoksia, joilla oli pyritty parantamaan työhyvinvointia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Järvenpään sosiaalisairaala sai käyttöönsä luotettavaa tietoa henkilökunnan kokemuksista keväällä 2013 toteutetusta työhyvinvointikyselystä ja voi hyödyntää tietoa työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävässä kehittämistyössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kyseisen työhyvinvointikyselyn käyttäminen Järvenpään sosiaalisairaalan henkilökunnan työhyvinvoinnin mittaamisessa on suositeltavaa jatkossakin.