Terveysliikuntaryhmien merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnissa ja työssäjaksamisessa
Niemi, Ulla (2014)
Niemi, Ulla
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096867
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveysliikuntaryhmien merkitystä henkilöstön työhyvinvoinnissa ja työssäjaksamisessa sekä niiden arvostamista työnantajan tarjoamaan muuhun työkykyä ylläpitävään toimintaan nähden. Tutkimuksen avulla haluttiin lisäksi saada tietoa siitä, miten terveysliikuntaryhmien sisältöä ja laatua tulisi kehittää, jotta ne tukisivat parhaiten työhyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin työhyvinvointia, johtamista, työyhteisökehittämistä ja terveysliikuntaa käsittelevästä kirjallisuudesta, artikkeleista, tutkimuksista ja internetlähteistä sekä kyselytutkimuksella. Kyselytutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake sähköpostin liitteenä 276 Vaasan kaupungin terveysliikuntaryhmiin syksyn 2013 aikana osallistuneelle työntekijälle. Tulokset analysoitiin Webropol-ohjelman raporttien pohjalta.
Tutkimuksen mukaan terveysliikuntaryhmiin osallistuminen oli yleisesti parantanut työntekijöiden työssäjaksamista, työmotivaatiota, työtehoa ja vireystilaa fyysisen kunnon lisäksi. Tutkimustuloksista ei voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä ryhmiin osallistumisen merkityksestä sosiaaliselle työhyvinvoinnille, sillä tutkimukseen
osallistuneilla ei ollut selkeää mielipidettä tästä osa-alueesta. Osallistuneiden kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin tämänhetkinen tila oli kouluarvosanoin mitattuna hyvä ja se oli pysytellyt samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden ajan.
Tutkimus osoitti, että työnantajan työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeimmiksi toimintamuodoksi osoittautuivat terveysliikuntaryhmien ohella työyhteisöjen omat virkistys- ja retkipäivät, kuntoremonttikurssit sekä henkilöstökoulutus.
Terveysliikuntapalveluiden sisällön sekä ohjaustason tulisi olla monipuolista ja ryhmien tulisi säilyä maksuttomina tai erittäin edullisina, jotta niillä olisi työhyvinvointia tukeva merkitys. Lisäksi palvelua tulisi olla tarjolla myös aamuisin, viikonloppuisin sekä kesällä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin työhyvinvointia, johtamista, työyhteisökehittämistä ja terveysliikuntaa käsittelevästä kirjallisuudesta, artikkeleista, tutkimuksista ja internetlähteistä sekä kyselytutkimuksella. Kyselytutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake sähköpostin liitteenä 276 Vaasan kaupungin terveysliikuntaryhmiin syksyn 2013 aikana osallistuneelle työntekijälle. Tulokset analysoitiin Webropol-ohjelman raporttien pohjalta.
Tutkimuksen mukaan terveysliikuntaryhmiin osallistuminen oli yleisesti parantanut työntekijöiden työssäjaksamista, työmotivaatiota, työtehoa ja vireystilaa fyysisen kunnon lisäksi. Tutkimustuloksista ei voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä ryhmiin osallistumisen merkityksestä sosiaaliselle työhyvinvoinnille, sillä tutkimukseen
osallistuneilla ei ollut selkeää mielipidettä tästä osa-alueesta. Osallistuneiden kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin tämänhetkinen tila oli kouluarvosanoin mitattuna hyvä ja se oli pysytellyt samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden ajan.
Tutkimus osoitti, että työnantajan työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeimmiksi toimintamuodoksi osoittautuivat terveysliikuntaryhmien ohella työyhteisöjen omat virkistys- ja retkipäivät, kuntoremonttikurssit sekä henkilöstökoulutus.
Terveysliikuntapalveluiden sisällön sekä ohjaustason tulisi olla monipuolista ja ryhmien tulisi säilyä maksuttomina tai erittäin edullisina, jotta niillä olisi työhyvinvointia tukeva merkitys. Lisäksi palvelua tulisi olla tarjolla myös aamuisin, viikonloppuisin sekä kesällä.