Polarisoiva LCD-näkötestiprojektori varteenotettava vaihtoehto painetuille testitauluille : Tomey TCP-2000P Chart Panel 23” polarisoivalla E-taulunäytöllä, POLA VistaVision 22” LCD-näkötestiprojektorilla ja painetuilla testitauluilla saatujen tutkimustulosten vertailukelpoisuus
Reijonen, Johanna; Sivonen, Anna-Tuulia (2014)
Reijonen, Johanna
Sivonen, Anna-Tuulia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127204
Tiivistelmä
Nestekide- eli LCD-näytöt ovat korvanneet kuvaputkinäyttötekniikan ja ovat yleistymässä optikkoliikkeiden näöntarkastusvälineinä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kahdella polarisoivalla LCD-näkötestiprojektorilla ja perinteisillä, painetuilla testitauluilla saatuja tutkimustuloksia ja verrata niitä toisiinsa. Yhteistyökumppanina toimivat Iogen Oy ja Optiikka Juurinen Oy, jotka toimittivat tutkimuksia varten Tomey TCP-2000P- ja POLA VistaVision -LCD-näkötestiprojektorit.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta sekä tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa esitellään tutkimuksessa käytettävät LCD-näkötestiprojektorit ja käsitellään värinäköä, stereonäköä ja kontrastiherkkyyttä sekä niiden tutkimista valituilla testivälineillä. Tutkimusosuudessa kerrotaan testijärjestelyistä, tutkimustuloksista ja tulosten analysoinnista. Lisäksi työssä esitetään argumentteja LCD-näkötestiprojektoreiden hankkimisen puolesta ja sitä vastaan.
Tutkimusjoukoksi muodostui 30 satunnaisesti valikoitunutta henkilöä. Tutkimusjoukolle toteutettiin Ishiharan värinäkötesti, stereonäköä mittaavina testeinä Wirtin ympyrä-, Stereoympyrä- ja D6-stereonäkötestit sekä kontrastiherkkyyttä mittaavina testeinä Vistech VCTS 6500-, CST- ja kontrastiherkkyystesti.
Tutkimusten pieni otoskoko tulee huomioida tuloksia arvioitaessa. Värinäön mittauksissa todettiin puna-viherheikkoutta neljällä tutkittavalla. Tämän otoksen perusteella ei saada todennettua merkittäviä ja johdonmukaisia eroja LCD-näkötestiprojektorien värinäkötestien ja Ishiharan väritestikirjan tulosten välillä. Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kaikilla testivälineillä voidaan tarpeen tullen mitata taipumusta puna-vihernäön heikkouteen. Tutkimusten perusteella voidaan todeta myös stereonäön mittauksen olevan mahdollista kaikilla kolmella verrokilla. LCD-näkötestiprojektoreilla mitattavilla stereotesteillä sekä Wirtin ympyrä -testillä saatujen tuloksien välillä on kuitenkin hajontaa. Kontrastiherkkyystestien tulosten välillä on hajontaa kolmen verrokkitestin välillä, mutta sen määrä vaihtelee eri paikkataajuuksilla.
Jotta LCD-näkötestiprojektorien ja painettujen testitaulujen tutkimustuloksista ja niiden vertailukelpoisuudesta voisi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, tarvittaisiin jatkotutkimuksia aiheeseen liittyen. Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset kannustavat aiheen syvällisempään tutkimiseen.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta sekä tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa esitellään tutkimuksessa käytettävät LCD-näkötestiprojektorit ja käsitellään värinäköä, stereonäköä ja kontrastiherkkyyttä sekä niiden tutkimista valituilla testivälineillä. Tutkimusosuudessa kerrotaan testijärjestelyistä, tutkimustuloksista ja tulosten analysoinnista. Lisäksi työssä esitetään argumentteja LCD-näkötestiprojektoreiden hankkimisen puolesta ja sitä vastaan.
Tutkimusjoukoksi muodostui 30 satunnaisesti valikoitunutta henkilöä. Tutkimusjoukolle toteutettiin Ishiharan värinäkötesti, stereonäköä mittaavina testeinä Wirtin ympyrä-, Stereoympyrä- ja D6-stereonäkötestit sekä kontrastiherkkyyttä mittaavina testeinä Vistech VCTS 6500-, CST- ja kontrastiherkkyystesti.
Tutkimusten pieni otoskoko tulee huomioida tuloksia arvioitaessa. Värinäön mittauksissa todettiin puna-viherheikkoutta neljällä tutkittavalla. Tämän otoksen perusteella ei saada todennettua merkittäviä ja johdonmukaisia eroja LCD-näkötestiprojektorien värinäkötestien ja Ishiharan väritestikirjan tulosten välillä. Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kaikilla testivälineillä voidaan tarpeen tullen mitata taipumusta puna-vihernäön heikkouteen. Tutkimusten perusteella voidaan todeta myös stereonäön mittauksen olevan mahdollista kaikilla kolmella verrokilla. LCD-näkötestiprojektoreilla mitattavilla stereotesteillä sekä Wirtin ympyrä -testillä saatujen tuloksien välillä on kuitenkin hajontaa. Kontrastiherkkyystestien tulosten välillä on hajontaa kolmen verrokkitestin välillä, mutta sen määrä vaihtelee eri paikkataajuuksilla.
Jotta LCD-näkötestiprojektorien ja painettujen testitaulujen tutkimustuloksista ja niiden vertailukelpoisuudesta voisi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, tarvittaisiin jatkotutkimuksia aiheeseen liittyen. Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset kannustavat aiheen syvällisempään tutkimiseen.