RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISEEN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA
Virkkunen, Kati; Ylitalo, Mia (2014)
Virkkunen, Kati
Ylitalo, Mia
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127283
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee opiskelijoiden ryhmäytymistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kokevatko Centria ammattikorkeakoulun opiskelijat ryhmäytyneensä omaan opiskeluryhmäänsä, millä tavalla ryhmäytyminen vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja miten ryhmäytymistä voitaisiin kehittää. Saadun tiedon avulla kuvailtiin opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten he kokevat ryhmäytyneensä, miten ryhmäytyminen vaikuttaa hyvinvointiin ja miten ryhmäytymistä voitaisiin kehittää opettajien ja opiskelijatutoreiden avustuksella.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineiston kerääminen tapahtui COPSAn tekemän hyvinvointikyselyn yhteydessä, johon liitimme viisi väittämää ryhmäytymiseen liittyen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus perustella vastauksiaan. Tutkimukseen osallistui 348 opiskelijaa Centria ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen vastausprosentti oli 12. Tulokset analysoitiin SPSS for Windows 20.0 -tilasto-ohjelmalla. Perustelujen avulla kuvattiin saatuja tuloksia. Tulokset esitettiin vastausmäärien ja prosenttilukujen lisäksi taulukoiden ja kuvioiden avulla.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista koki olevansa ryhmänsä täysivaltainen jäsen. Ja että ryhmässä oli hyvä yhteishenki. Suurin osa vastaajista koki myös, että ryhmäytyminen vaikuttaa positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa (Huopalainen 2009; Kuha 2009; Koponen 2012). Opettajien mahdollisuus vaikuttaa ryhmäytymiseen koettiin paremmaksi kuin opiskelijatutoreiden. Perusteluissa mainittiin, että ryhmäyttämisessä tärkeää olisivat ryhmätyöt ja ryhmien jäsenten tulisi vaihdella, jotta opiskelijat pääsisivät tutustumaan toisiinsa paremmin.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineiston kerääminen tapahtui COPSAn tekemän hyvinvointikyselyn yhteydessä, johon liitimme viisi väittämää ryhmäytymiseen liittyen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus perustella vastauksiaan. Tutkimukseen osallistui 348 opiskelijaa Centria ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen vastausprosentti oli 12. Tulokset analysoitiin SPSS for Windows 20.0 -tilasto-ohjelmalla. Perustelujen avulla kuvattiin saatuja tuloksia. Tulokset esitettiin vastausmäärien ja prosenttilukujen lisäksi taulukoiden ja kuvioiden avulla.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista koki olevansa ryhmänsä täysivaltainen jäsen. Ja että ryhmässä oli hyvä yhteishenki. Suurin osa vastaajista koki myös, että ryhmäytyminen vaikuttaa positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa (Huopalainen 2009; Kuha 2009; Koponen 2012). Opettajien mahdollisuus vaikuttaa ryhmäytymiseen koettiin paremmaksi kuin opiskelijatutoreiden. Perusteluissa mainittiin, että ryhmäyttämisessä tärkeää olisivat ryhmätyöt ja ryhmien jäsenten tulisi vaihdella, jotta opiskelijat pääsisivät tutustumaan toisiinsa paremmin.