Muistisairaan asukkaan kohtaamisen taidot : Asiakastyytyväisyys Petäjäkodissa
Tuohenmaa, Pia; Pohjanaho, Nina (2014)
Tuohenmaa, Pia
Pohjanaho, Nina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127299
Tiivistelmä
Suomen väestörakenne muuttuu lähivuosien aikana ja ikääntyvien määrä kasvaa merkit- tävästi. Tästä johtuen yhteiskunnan on mukauduttava nykyistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin ja tuettava toimia, joiden avulla voidaan edistää ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistisairaiden asukkai- den kohtaamista Petäjäkodilla asukkaiden ja omaisten, henkilökunnan sekä johdon nä- kökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä muistisairaan asukkaan koh- taamisen taidoista. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Petäjäkodin toimintaa vastaamaan paremmin muistisairaiden asukkaiden kohtaamista.
Opinnäytetyö on Bikva-mallin mukaisesti tehty laadullinen tutkimus. Tässä opinnäyte- työssä Bikva-mallia käytettiin Petäjäkodin asiakastyytyväisyyden selvittämiseen ja muistisairaiden asukkaiden kohtaamisen taitojen kehittämiseen. Aineisto kerättiin tee- mahaastatteluina. Aineiston keruun ensimmäisessä vaiheessa Petäjäkodin asukkailta ja heidän omaisiltaan kysyttiin heidän kokemuksiaan kohtaamistilanteista Petäjäkodilla (n=12). Toisessa vaiheessa hoitajilta kysyttiin heidän kokemuksiaan muistisairaiden asukkaiden ja heidän omaistensa kohtaamisesta (n=14). Kahden ensimmäisen vaiheen aineisto esiteltiin Petäjäkodin johdolle (n=3) ja heiltä kysyttiin kehittämisehdotuksia muistisairaan asukkaan kohtaamisen taitojen kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että muistisairaan asukkaan hyvään kohtaamiseen kuuluu muistisairasta ja hänen läheistään arvostava hoito, kohtaamista tukeva hoitoym- päristö, kohtaamista edistävät aktiviteetit ja toimiva omahoitajuus. Hoitohenkilökunta käyttää ammatillisen osaamisen taitoja kohtaamistilanteissa. Petäjäkodilla kohtaamisen- taitoja voidaan kehittää tukemalla henkilöstön ammatillista osaamista ja lisäämällä ryhmäkotien välistä yhteistyötä, koska lisäresursseja ei ole mahdollisuus saada. Myös työn uudelleen organisoinnilla voidaan saada sujuvuutta arkeen ja aikaa kohtaamista tukevaan toimintaan. Hoitohenkilöstön voimaantumista edistetään työhyvinvointia tu- kemalla ja kehitteillä olevalla palkitsemisjärjestelmällä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta muistisairaiden asukkaiden hyvä kohtaaminen edellyt- tää asukkaan tuntemista ja ammatillisen kohtaamisen taitoja. Muistisairauksien lääk- keettömiä hoitokeinoja voidaan hyödyntää monipuolisesti kohtaamistilanteissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia onko TunteVa®-ohjaajakouluksen käyneillä hoitajilla pa- remmat taidot kohdata muistisairas asukas kuin muilla hoitajilla.
Asiasanat: muistisairaus, muistisairauksien lääkkeetönhoito, kohtaaminen
Opinnäytetyö on Bikva-mallin mukaisesti tehty laadullinen tutkimus. Tässä opinnäyte- työssä Bikva-mallia käytettiin Petäjäkodin asiakastyytyväisyyden selvittämiseen ja muistisairaiden asukkaiden kohtaamisen taitojen kehittämiseen. Aineisto kerättiin tee- mahaastatteluina. Aineiston keruun ensimmäisessä vaiheessa Petäjäkodin asukkailta ja heidän omaisiltaan kysyttiin heidän kokemuksiaan kohtaamistilanteista Petäjäkodilla (n=12). Toisessa vaiheessa hoitajilta kysyttiin heidän kokemuksiaan muistisairaiden asukkaiden ja heidän omaistensa kohtaamisesta (n=14). Kahden ensimmäisen vaiheen aineisto esiteltiin Petäjäkodin johdolle (n=3) ja heiltä kysyttiin kehittämisehdotuksia muistisairaan asukkaan kohtaamisen taitojen kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että muistisairaan asukkaan hyvään kohtaamiseen kuuluu muistisairasta ja hänen läheistään arvostava hoito, kohtaamista tukeva hoitoym- päristö, kohtaamista edistävät aktiviteetit ja toimiva omahoitajuus. Hoitohenkilökunta käyttää ammatillisen osaamisen taitoja kohtaamistilanteissa. Petäjäkodilla kohtaamisen- taitoja voidaan kehittää tukemalla henkilöstön ammatillista osaamista ja lisäämällä ryhmäkotien välistä yhteistyötä, koska lisäresursseja ei ole mahdollisuus saada. Myös työn uudelleen organisoinnilla voidaan saada sujuvuutta arkeen ja aikaa kohtaamista tukevaan toimintaan. Hoitohenkilöstön voimaantumista edistetään työhyvinvointia tu- kemalla ja kehitteillä olevalla palkitsemisjärjestelmällä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta muistisairaiden asukkaiden hyvä kohtaaminen edellyt- tää asukkaan tuntemista ja ammatillisen kohtaamisen taitoja. Muistisairauksien lääk- keettömiä hoitokeinoja voidaan hyödyntää monipuolisesti kohtaamistilanteissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia onko TunteVa®-ohjaajakouluksen käyneillä hoitajilla pa- remmat taidot kohdata muistisairas asukas kuin muilla hoitajilla.
Asiasanat: muistisairaus, muistisairauksien lääkkeetönhoito, kohtaaminen