Kroppa instrumenttina : Muusikon työn fyysiset vaatimukset
Palomaa, Heli (2014)
Palomaa, Heli
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127396
Tiivistelmä
Soittaminen on fyysistä työskentelyä, mutta miten sen kuormittavuutta voisi mitata? Kuinka kovalle rasitukselle keho joutuu? Tämä opinnäytetyö tutkii soittamista fyysiseltä kannalta tuoden esille orkesterimuusikon työn fyysisen puolen, soittamisen aiheuttamat ongelmat ja niiden syyt sekä mistä vaivoihin voi hakea apua. Opinnäytetyössä käydään läpi muusikoille oleellista anatomiaa ja ergonomiaa, sekä selvitetään, miten soittoa tulisi harjoitella. Jotta keho kestäisi kaiken rasituksen, se vaatii myös kehonhuoltoa ja liikuntaa, terveellistä ravintoa ja riittävästi aikaa palautumiselle. Opinnäytetyössä selvitetään, millainen liikunta sopii muusikoille. Lisäksi nostetaan esille usein kuultu väite, että muusikko on kuin urheilija. Mitkä ovat todelliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet?
Musiikin opiskelussa panostetaan itse musiikkiin, vaikka tärkein instrumentti on oma keho, jonka avulla musiikkia voidaan tuottaa. Aiemmat tutkimukset keskittyvät paljon ergonomiaan ja jo olemassa oleviin kipuihin ja niistä paranemiseen. Tämän työn tarkoituksena on herättää muusikot ymmärtämään, että oman kehon tasapainoinen toiminta mahdollistaa huippusuoritukset. Muusikko opiskelee kauan ollakseen töissä pitkään. Jo opiskeluaikana tulee oppia huolehtimaan myös kehostaan niin, että kestää työskennellessä soittamisen kuormittavuuden.
Opinnäytetyön aiheesta löytyi paljon kirjallista materiaalia. Osittain apuna on käytetty myös urheilukirjallisuutta. Lähteenä on käytetty myös kahta sähköpostihaastattelua. Työn lopussa on kysely Oulun ammattikorkeakoulun musiikinopiskelijoille, jolla selvitettiin musiikinopiskelijoiden näkemyksiä ja tietämystä aiheesta.
Vaikka näkökulma on kohdennettu orkesterimuusikoihin, opinnäytetyöstä muodostui kattava infopaketti kaikille muusikoille ja ehkä myös muille aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyössä tuodaan esille konkreettisia esimerkkejä tai viittauksia, mistä tarvittaessa löytää tarkempaa tietoa. Opinnäytetyön aihe on laaja ja käsiteltyihin alueisiin olisi mielenkiintoista syventyä vielä tarkemmin esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen kautta. Niinpä muusikoiden hyvinvoinnista huolehtimiseen tulisi panostaa tulevaisuudessakin.
Musiikin opiskelussa panostetaan itse musiikkiin, vaikka tärkein instrumentti on oma keho, jonka avulla musiikkia voidaan tuottaa. Aiemmat tutkimukset keskittyvät paljon ergonomiaan ja jo olemassa oleviin kipuihin ja niistä paranemiseen. Tämän työn tarkoituksena on herättää muusikot ymmärtämään, että oman kehon tasapainoinen toiminta mahdollistaa huippusuoritukset. Muusikko opiskelee kauan ollakseen töissä pitkään. Jo opiskeluaikana tulee oppia huolehtimaan myös kehostaan niin, että kestää työskennellessä soittamisen kuormittavuuden.
Opinnäytetyön aiheesta löytyi paljon kirjallista materiaalia. Osittain apuna on käytetty myös urheilukirjallisuutta. Lähteenä on käytetty myös kahta sähköpostihaastattelua. Työn lopussa on kysely Oulun ammattikorkeakoulun musiikinopiskelijoille, jolla selvitettiin musiikinopiskelijoiden näkemyksiä ja tietämystä aiheesta.
Vaikka näkökulma on kohdennettu orkesterimuusikoihin, opinnäytetyöstä muodostui kattava infopaketti kaikille muusikoille ja ehkä myös muille aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyössä tuodaan esille konkreettisia esimerkkejä tai viittauksia, mistä tarvittaessa löytää tarkempaa tietoa. Opinnäytetyön aihe on laaja ja käsiteltyihin alueisiin olisi mielenkiintoista syventyä vielä tarkemmin esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen kautta. Niinpä muusikoiden hyvinvoinnista huolehtimiseen tulisi panostaa tulevaisuudessakin.