Nordenskiöld-kokoelman irtokartat : kuntokartoitus ja kerätyn tiedon soveltaminen
Väisänen, Hanna-Leena (2014)
Väisänen, Hanna-Leena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137525
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Kansalliskirjaston Nordenskiöld-kokoelman irtokarttojen kuntokartoitus, osakokonaisuuden konservointi ja kuntokartoitustietojen soveltaminen kokoelman konservointi- ja säilytyssuunnitelman laadinnassa. Irtokarttakokoelma kuuluu osana tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin keräämään harvinaiskirja- ja karttakokoelmaan. Se käsittää 422 signumia ja lukuisia alatunnisteita.
Työn tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kokoelman sisällöstä, kunnosta, materiaaleista sekä konservointi- ja suojaustarpeista kuntokartoituksen kautta. Kuntokartoitustietojen ja otantana suoritetun konservoinnin avulla pyrittiin laatimaan konservointi- ja säilytyssuunnitelma koko irtokarttakokoelmalle. Kuntokartoitus suoritettiin Access-tietokantaan ja analysointia varten tiedot konvertoitiin Excel-pohjaan. Tietokantojen käytöllä tavoiteltiin nopeaa, mutta mahdollisimman kattavaa tietojen keruuta ja kerätyn tiedon käsittelyn helpottamista.
Kuntokartoituksen toteuttaminen sujui suunnitelmien mukaan ja valmistui aikataulussa. Kokoelman karttojen lukumääräksi tarkentui työn aikana 765 karttaa. Kokoelmasta saatiin kerättyä tarkkoja materiaali-, koko- ja toimenpidetarvetietoja, joita hyödynnettiin konservointi- ja säilytyssuunnitelmien laadinnassa. Muutamien kuntokartoituspohjan puutteiden ja kartoituksen aikana tehtyjen valintojen vuoksi tulosten luettavuus ei ollut aivan optimaalista, mutta tietojen käsittely oli tästä huolimatta nopeaa. Kerättyjen tietojen pohjalta pystyin laatimaan arvioita koko kokoelman konservointiin ja suojaamiseen tarvittavista resursseista.
Kuntokartoituksen tekeminen suoraan tietokantaan nopeuttaa sekä tietojen keräämistä että niiden käsittelyä. Kuntokartoituksen tavoitteet kannattaa määritellä tarkkaan etukäteen, jotta osataan kerätä vain tarpeellisia tietoja. Nordenskiöld-kokoelman irtokarttojen konservoinnille ja säilyttämiselle on luotu suunnitelma, joka on enää toteuttamista vailla.
Työn tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kokoelman sisällöstä, kunnosta, materiaaleista sekä konservointi- ja suojaustarpeista kuntokartoituksen kautta. Kuntokartoitustietojen ja otantana suoritetun konservoinnin avulla pyrittiin laatimaan konservointi- ja säilytyssuunnitelma koko irtokarttakokoelmalle. Kuntokartoitus suoritettiin Access-tietokantaan ja analysointia varten tiedot konvertoitiin Excel-pohjaan. Tietokantojen käytöllä tavoiteltiin nopeaa, mutta mahdollisimman kattavaa tietojen keruuta ja kerätyn tiedon käsittelyn helpottamista.
Kuntokartoituksen toteuttaminen sujui suunnitelmien mukaan ja valmistui aikataulussa. Kokoelman karttojen lukumääräksi tarkentui työn aikana 765 karttaa. Kokoelmasta saatiin kerättyä tarkkoja materiaali-, koko- ja toimenpidetarvetietoja, joita hyödynnettiin konservointi- ja säilytyssuunnitelmien laadinnassa. Muutamien kuntokartoituspohjan puutteiden ja kartoituksen aikana tehtyjen valintojen vuoksi tulosten luettavuus ei ollut aivan optimaalista, mutta tietojen käsittely oli tästä huolimatta nopeaa. Kerättyjen tietojen pohjalta pystyin laatimaan arvioita koko kokoelman konservointiin ja suojaamiseen tarvittavista resursseista.
Kuntokartoituksen tekeminen suoraan tietokantaan nopeuttaa sekä tietojen keräämistä että niiden käsittelyä. Kuntokartoituksen tavoitteet kannattaa määritellä tarkkaan etukäteen, jotta osataan kerätä vain tarpeellisia tietoja. Nordenskiöld-kokoelman irtokarttojen konservoinnille ja säilyttämiselle on luotu suunnitelma, joka on enää toteuttamista vailla.