Seurantatutkimus taulutietokoneen hyödyntämisen aloittamisesta opetuksessa Kangasalan lukiossa
Hentinen, Mari (2014)
Hentinen, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147770
Tiivistelmä
Kangasalan lukiossa otettiin keväällä 2012 käyttöön henkilökohtaiset taulutietokoneet opetuksen ja oppimisen tueksi. Tämän opinnäytetyön tekijä kiinnostui hankkeesta perheen kahden lukiolaisen osallistuessa hankkeeseen ja tarjoutui tekemään seurantatutkimuksen osana opinnäytetyötä.
Opinnäytetyön alkuosuudessa kerrotaan, millaisia kansallisia tavoitteita on asetettu koulutuksen tietoyhteiskuntakehitykselle ja millaisia kehittämistoimenpiteitä ne tarkoittavat opetukselle. Tutkimusosuuden tavoitteena oli selvittää, millaiset odotukset ja valmiudet Kangasalan lukion opettajilla ja opiskelijoilla oli taulutietokoneavusteiselle opetukselle ja miten opetus ja oppiminen sekä opetuksen käytänteet muuttuivat käyttöönottovaiheessa. Seuranta toteutettiin kolmen seurantakyselyn avulla vuoden aikana.
Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että laitteiden hyödyntämisen opettelu ja hyödyn kokeminen vaativat oman aikansa sekä opettajilta että oppilailta. Aluksi laitteet
veivät paljon huomiota tunnilla ja vaikuttivat tuntiaktiivisuuteen negatiivisesti. Laitteiden opetuskäyttö alkoi maltillisesti opettajien omien intressien mukaan, eivätkä kaikki opettajat olleet innostuneita asiasta. Opiskelijat puolestaan odottivat laitteiden tehokasta ja suunnitelmallista hyödyntämistä opetuksessa. Seurantatutkimuksen mukaan oppilaat käyttivät kuitenkin vain 25 % laitteiden parissa vietetystä ajasta opiskeluun, valtaosan ajasta kuluessa erilaiseen viihdekäyttöön.
Seurantajakson aikana laitteiden kokeminen hyödylliseksi kasvoi hieman. Aktiivisimmat opettajat hyödynsivät laitteita suunnitelmallisesti, ottivat käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja välineitä sekä hyödynsivät erilaisia oppimisympäristöjä opetusmateriaalin jakamiseen ja töiden palautukseen. Vuoden kestänyt seurantajakso oli lyhyehkö pitkän aikavälin tavoitteiden seuraamiseen, mutta riittävän pitkä ensimmäisen vaiheen palautteen saamiseksi taulutietokoneiden käytöstä opetuksessa.
Hankkeella oli selkeä yhteys tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kansallisen vision ja suunnitelmien toteutumiseen paikallisesti. Hankkeen avulla nostettiin oppilaitoksen tieto- ja viestintäteknistä valmiustasoa monessa suhteessa kärkivaatimusten mukaiseksi.
Ennen kaikkea olisi tärkeää osoittaa, parantaako investoiminen laitteisiin oppimistuloksia ja digitaalista osaamista. Tähän keskeiseen kysymykseen ei tässä työssä vielä saatu vastausta. Siksi hankkeen jatkoseuranta olisi aiheellinen.
Opinnäytetyön alkuosuudessa kerrotaan, millaisia kansallisia tavoitteita on asetettu koulutuksen tietoyhteiskuntakehitykselle ja millaisia kehittämistoimenpiteitä ne tarkoittavat opetukselle. Tutkimusosuuden tavoitteena oli selvittää, millaiset odotukset ja valmiudet Kangasalan lukion opettajilla ja opiskelijoilla oli taulutietokoneavusteiselle opetukselle ja miten opetus ja oppiminen sekä opetuksen käytänteet muuttuivat käyttöönottovaiheessa. Seuranta toteutettiin kolmen seurantakyselyn avulla vuoden aikana.
Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että laitteiden hyödyntämisen opettelu ja hyödyn kokeminen vaativat oman aikansa sekä opettajilta että oppilailta. Aluksi laitteet
veivät paljon huomiota tunnilla ja vaikuttivat tuntiaktiivisuuteen negatiivisesti. Laitteiden opetuskäyttö alkoi maltillisesti opettajien omien intressien mukaan, eivätkä kaikki opettajat olleet innostuneita asiasta. Opiskelijat puolestaan odottivat laitteiden tehokasta ja suunnitelmallista hyödyntämistä opetuksessa. Seurantatutkimuksen mukaan oppilaat käyttivät kuitenkin vain 25 % laitteiden parissa vietetystä ajasta opiskeluun, valtaosan ajasta kuluessa erilaiseen viihdekäyttöön.
Seurantajakson aikana laitteiden kokeminen hyödylliseksi kasvoi hieman. Aktiivisimmat opettajat hyödynsivät laitteita suunnitelmallisesti, ottivat käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja välineitä sekä hyödynsivät erilaisia oppimisympäristöjä opetusmateriaalin jakamiseen ja töiden palautukseen. Vuoden kestänyt seurantajakso oli lyhyehkö pitkän aikavälin tavoitteiden seuraamiseen, mutta riittävän pitkä ensimmäisen vaiheen palautteen saamiseksi taulutietokoneiden käytöstä opetuksessa.
Hankkeella oli selkeä yhteys tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kansallisen vision ja suunnitelmien toteutumiseen paikallisesti. Hankkeen avulla nostettiin oppilaitoksen tieto- ja viestintäteknistä valmiustasoa monessa suhteessa kärkivaatimusten mukaiseksi.
Ennen kaikkea olisi tärkeää osoittaa, parantaako investoiminen laitteisiin oppimistuloksia ja digitaalista osaamista. Tähän keskeiseen kysymykseen ei tässä työssä vielä saatu vastausta. Siksi hankkeen jatkoseuranta olisi aiheellinen.