Neuvolan terveydenhoitajien käsityksiä vanhempien suhtautumisesta lastensa rokottamiseen
Ronkainen, Niina; Sundström, Minttu (2014)
Ronkainen, Niina
Sundström, Minttu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147798
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Lasten rokotustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen hanketta. Opinnäytetyö toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan klusterissa terveydenhoitajakoulutuksen tutkinto-ohjelmassa. Yhteistyökumppanina toimi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusten ja immuunisuojan osasto.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli jatkaa aiemmassa opinnäytetyössä (Heino – Peltoniemi 2013) kerätyn aineiston analysointia. Näiden opinnäytetöiden avulla haluttiin selvittää, miten narkolepsian ja Pandemrix-pandemiarokotteen välisen yhteyden nostattama mediakohu on neuvolaterveydenhoitajien kokemuksen mukaan vaikuttanut vanhempien rokotusasenteisiin. Lisäksi haluttiin saada yleisesti tietoa vanhempien suhtautumisesta lastensa rokottamiseen sekä siihen, onko terveydenhoitajien käsitysten mukaan vanhempien asenteissa näkyvissä maantieteellisiä eroavaisuuksia.
Aineiston tähän opinnäytetyöhön ovat keränneet terveydenhoitajaopiskelijat Mari Heino ja Anna Peltoniemi (2013) sähköisellä lomakkeella. Aiemmassa opinnäytetyössä on analysoitu kolmen eri kaupungin terveyskeskusten tulokset ja tässä opinnäytetyössä lisäksi myöhemmin kerätyn kahden kaupungin terveyskeskusten tulokset. Tuloksia on käsitelty sekä kokonaisuutena että terveyskeskuksittain. Aineisto koostui 146 lastenneuvolaterveydenhoitajan vastauksista.
Terveydenhoitajien kokemusten mukaan vanhemmat suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti lastensa rokottamiseen ja kansallisen rokotusohjelman rokotteisiin. Osa terveydenhoitajista koki, että asenteet ovat muuttuneet kielteisimmiksi Pandemrix®-rokotteen aiheuttaman mediakohun jälkeen ja vanhemmat ovat tietoisempia rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Mediakohun koettiin vaikuttaneen vanhempien halukkuuteen ottaa lapsilleen kausi-influenssarokote, jonka rokotuskattavuus oli kuitenkin jo ennen mediakohua kansallisen rokotusohjelman rokotteista matalin. Tuloksissa ei ollut havaittavissa selkeitä maantieteellisiä eroavaisuuksia. Jatkossa näitä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi vanhemmillle suunnatun rokotustiedotuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli jatkaa aiemmassa opinnäytetyössä (Heino – Peltoniemi 2013) kerätyn aineiston analysointia. Näiden opinnäytetöiden avulla haluttiin selvittää, miten narkolepsian ja Pandemrix-pandemiarokotteen välisen yhteyden nostattama mediakohu on neuvolaterveydenhoitajien kokemuksen mukaan vaikuttanut vanhempien rokotusasenteisiin. Lisäksi haluttiin saada yleisesti tietoa vanhempien suhtautumisesta lastensa rokottamiseen sekä siihen, onko terveydenhoitajien käsitysten mukaan vanhempien asenteissa näkyvissä maantieteellisiä eroavaisuuksia.
Aineiston tähän opinnäytetyöhön ovat keränneet terveydenhoitajaopiskelijat Mari Heino ja Anna Peltoniemi (2013) sähköisellä lomakkeella. Aiemmassa opinnäytetyössä on analysoitu kolmen eri kaupungin terveyskeskusten tulokset ja tässä opinnäytetyössä lisäksi myöhemmin kerätyn kahden kaupungin terveyskeskusten tulokset. Tuloksia on käsitelty sekä kokonaisuutena että terveyskeskuksittain. Aineisto koostui 146 lastenneuvolaterveydenhoitajan vastauksista.
Terveydenhoitajien kokemusten mukaan vanhemmat suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti lastensa rokottamiseen ja kansallisen rokotusohjelman rokotteisiin. Osa terveydenhoitajista koki, että asenteet ovat muuttuneet kielteisimmiksi Pandemrix®-rokotteen aiheuttaman mediakohun jälkeen ja vanhemmat ovat tietoisempia rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Mediakohun koettiin vaikuttaneen vanhempien halukkuuteen ottaa lapsilleen kausi-influenssarokote, jonka rokotuskattavuus oli kuitenkin jo ennen mediakohua kansallisen rokotusohjelman rokotteista matalin. Tuloksissa ei ollut havaittavissa selkeitä maantieteellisiä eroavaisuuksia. Jatkossa näitä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi vanhemmillle suunnatun rokotustiedotuksen suunnittelussa.