Selvitys ultraäänen käytöstä reisiamputoidun tutkimisessa apuvälinetekniikan alalla
Hakala, Sanna-Kaisa (2014)
Hakala, Sanna-Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147869
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on selvitys, jolla tutkin ultraäänen käyttöä reisiamputoidun tutkimisessa. Haluan selvittää ultraäänen avulla tapahtuuko amputoidun reiden lihaksissa muutoksia passiivisesti puolen vuoden aikana. Tutkimushenkilöni ei tämän puolenvuoden jakson aikana muuttanut päivittäisiä toimintojaan, aloittanut uutta harrastusta tms. Työssäni on yksi tutkimushenkilö, jolle tehtiin ultraääniäänimittaukset 22.10.2012 ja 10.4.2013 Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Vanhan Viertotien toimipisteessä. Tutkimus toteutettiin ultraäänilaitteella.
Selvitykseni tarkoituksena on tutkia miten tyngän lihasmassa elää ympäristön muutoksista huolimatta ja hyötyykö apuvälineteknikko ultraäänen käytöstä potilaan tutkimisessa.
Mittaukset toteutettiin samalla tavalla ensimmäisellä ja toisella kerralla. Mittauskor-keudeksi valittiin amputoidun jalan puolelta, trochanter majorin ja tyngän pään puoliväli. Palpoin reidestä trochanter majorin ja piirsin merkkiviivan sen alareunaan. Tämän jälkeen mittasin tyngän pituuden mittanauhalla trochanteriin piirtämästäni merkistä tyngän distaaliseen päähän. Tämä matka oli 31cm. Laskin tästä mitasta puolivälin, joka oli 15,5cm. Merkitsin mittanauhan avulla katkoviivat tulevalle mittausalueelle reiden ympäri. Lihakset mitattiin viivan mukaisesti, vaakasuorasti.
Kirjasin tutkimustulokset ensimmäiseltä ja toiselta mittauskerralta taulukoihin. Ultra-äänimittaustulokset osoittavat, että amputoidussa reidessä tapahtui muutoksia en-simmäisen ja toisen mittauskerran välillä. Reiden lihaksista osa oli kasvanut merkittävästikin ja osa supistunut melko huomattavasti. Tutkimushenkilöni holkin lineri oli kuitenkin vaihdettu uuteen erimalliseen tammikuussa 2013, mikä on saattanut vaikuttaa tyngän lihasmassan muutoksiin.
Ultraäänen käyttö tutkimusmenetelmänä on kallista ja vaatii kokeneen radiologin tekemään mittaukset.
Selvitykseni tarkoituksena on tutkia miten tyngän lihasmassa elää ympäristön muutoksista huolimatta ja hyötyykö apuvälineteknikko ultraäänen käytöstä potilaan tutkimisessa.
Mittaukset toteutettiin samalla tavalla ensimmäisellä ja toisella kerralla. Mittauskor-keudeksi valittiin amputoidun jalan puolelta, trochanter majorin ja tyngän pään puoliväli. Palpoin reidestä trochanter majorin ja piirsin merkkiviivan sen alareunaan. Tämän jälkeen mittasin tyngän pituuden mittanauhalla trochanteriin piirtämästäni merkistä tyngän distaaliseen päähän. Tämä matka oli 31cm. Laskin tästä mitasta puolivälin, joka oli 15,5cm. Merkitsin mittanauhan avulla katkoviivat tulevalle mittausalueelle reiden ympäri. Lihakset mitattiin viivan mukaisesti, vaakasuorasti.
Kirjasin tutkimustulokset ensimmäiseltä ja toiselta mittauskerralta taulukoihin. Ultra-äänimittaustulokset osoittavat, että amputoidussa reidessä tapahtui muutoksia en-simmäisen ja toisen mittauskerran välillä. Reiden lihaksista osa oli kasvanut merkittävästikin ja osa supistunut melko huomattavasti. Tutkimushenkilöni holkin lineri oli kuitenkin vaihdettu uuteen erimalliseen tammikuussa 2013, mikä on saattanut vaikuttaa tyngän lihasmassan muutoksiin.
Ultraäänen käyttö tutkimusmenetelmänä on kallista ja vaatii kokeneen radiologin tekemään mittaukset.