Yhteisbrändin arvon lisäämisen keinot : Kids Design Blockin tapaus
Tamminen, Laura (2014)
Tamminen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405157982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405157982
Tiivistelmä
Opinnäytetyön pääkysymys on ”Miten yhteisbrändin arvoa lisätään?”
Tapaustutkimuksen kohteena on suomalaisista lastentuoteyrityksistä muodostuva Kids Design Block -yhteisö. Tutkin Kids Design Blockin mahdollisuuksia hyödyntää brändinhallinnan teoriamalleja brändin arvon lisäämiseksi.
Teoreettinen viitekehys muodostuu brändinhallinnan teoriasta. Brändin arvon muodostuminen ja brändipääoma ovat avainkäsitteitä. Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös brändinhallinnan teoriamalleja, joiden avulla brändiä voidaan tarkastella.
Tutkimusaineiston keruumenetelmät ovat haastattelu, kysely ja tulevaisuusverstas. Haastattelin seitsemää Kids Design Blockin kahdeksan jäsenyrityksen edustajaa selvittääkseni Kids Design Blockin brändin nykytilan. Lapsi-messuilla 11.-13.4. suoritin lomakekyselyn kuluttajille, jonka kautta selvitin kuluttajien näkemystä Kids Design Blockista. Näiden tutkimusvaiheiden
pohjalta järjestin Kids Design Blockin jäsenyrityksille tulevaisuusverstaan,
jossa yhteisön jäsenet suunnittelivat brändin tulevaisuutta.
Yhteisbrändin arvon lisäämisen kannalta on oleellista, että yhteisbrändin toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet on määritetty ja toiminta on niiden mukaista. Yhteisbrändin on toimittava jouhevasti myös organisaatiotasolla. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että yhteisbrändit voivat hyötyä brändinhallinnan teoriamalleista brändin arvon lisäämisen prosessissa. Kids Design Blockin tämänhetkisessä toiminnassa hyödyllisimmiksi malleiksi osoittautuivat Thomas Gadin (2001) brändikoodi ja 4D-brändimalli sekä Aakerin ja Joachimsthalerin
(2000) brändipääoman muodostumisen malli.
Yhteisbrändin arvon mittaamiseksi on suotavaa toteuttaa tutkimuksia. Asiakaskyselyt ovat hyvä keino saada tietoa brändimielikuvista ja brändin koetusta arvosta. Brändin arvoon vaikuttavat myös sisäiset tekijät, joten organisaation sisäiset tutkimukset tarjoavat merkittävää
tietoa brändin arvon muodostumisesta.
Tapaustutkimuksen kohteena on suomalaisista lastentuoteyrityksistä muodostuva Kids Design Block -yhteisö. Tutkin Kids Design Blockin mahdollisuuksia hyödyntää brändinhallinnan teoriamalleja brändin arvon lisäämiseksi.
Teoreettinen viitekehys muodostuu brändinhallinnan teoriasta. Brändin arvon muodostuminen ja brändipääoma ovat avainkäsitteitä. Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös brändinhallinnan teoriamalleja, joiden avulla brändiä voidaan tarkastella.
Tutkimusaineiston keruumenetelmät ovat haastattelu, kysely ja tulevaisuusverstas. Haastattelin seitsemää Kids Design Blockin kahdeksan jäsenyrityksen edustajaa selvittääkseni Kids Design Blockin brändin nykytilan. Lapsi-messuilla 11.-13.4. suoritin lomakekyselyn kuluttajille, jonka kautta selvitin kuluttajien näkemystä Kids Design Blockista. Näiden tutkimusvaiheiden
pohjalta järjestin Kids Design Blockin jäsenyrityksille tulevaisuusverstaan,
jossa yhteisön jäsenet suunnittelivat brändin tulevaisuutta.
Yhteisbrändin arvon lisäämisen kannalta on oleellista, että yhteisbrändin toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet on määritetty ja toiminta on niiden mukaista. Yhteisbrändin on toimittava jouhevasti myös organisaatiotasolla. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että yhteisbrändit voivat hyötyä brändinhallinnan teoriamalleista brändin arvon lisäämisen prosessissa. Kids Design Blockin tämänhetkisessä toiminnassa hyödyllisimmiksi malleiksi osoittautuivat Thomas Gadin (2001) brändikoodi ja 4D-brändimalli sekä Aakerin ja Joachimsthalerin
(2000) brändipääoman muodostumisen malli.
Yhteisbrändin arvon mittaamiseksi on suotavaa toteuttaa tutkimuksia. Asiakaskyselyt ovat hyvä keino saada tietoa brändimielikuvista ja brändin koetusta arvosta. Brändin arvoon vaikuttavat myös sisäiset tekijät, joten organisaation sisäiset tutkimukset tarjoavat merkittävää
tietoa brändin arvon muodostumisesta.