Valtiovarainministeriön työhyvinvointisuunnitelman arviointi
Vanonen, Maria (2014)
Vanonen, Maria
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405158055
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin valtiovarainministeriön työhyvinvointia organisaatiolähtöisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitä valtiovarainministeriö tekee henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ovatko kaikki työhyvinvoinnin osa-alueet katettu. Tarkoituksena oli myös antaa neuvoja työhyvinvoinnin kehittämiskohteista. Tässä tutkimuksessa ei ole tehty työhyvinvointikyselyä, koska valtiovarainministeriö järjestää itse vuosittaiset työhyvinvointikyselynsä.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa, työhyvinvointi on jaettu viiteen eri osaan: organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ ja työntekijä. Toinen osa, työhyvinvoinnin johtaminen on jaettu kolmeen osaan: työhyvinvointisuunnitelma, työhyvinvointikyselyt ja tulevaisuuden haasteet.
Tutkimuksen aineisto on kerätty 14.5.–30.9.2013 välisenä aikana. Aineiston keräämisen jälkeen se eriteltiin ja analysoitiin laadullisella dokumenttianalyysi –menetelmällä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valtiovarainministeriön työhyvinvointi on hyvin suunniteltua. Valtiovarainministeriössä on käytössä laaja skaala toimia ja ohjeita, joilla parannetaan henkilökunnan työhyvinvointia. Muun muassa esimiestyöhön panostetaan paljon.
Työhyvinvoinnin suunnittelun osalta kehittämistä kaipaa valtiovarainministeriössä palautteen antamiseen kannustaminen muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa. Lisäksi alais- tai työyhteisötaitoja olisi mahdollista kehittää kyseisessä organisaatiossa.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa, työhyvinvointi on jaettu viiteen eri osaan: organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ ja työntekijä. Toinen osa, työhyvinvoinnin johtaminen on jaettu kolmeen osaan: työhyvinvointisuunnitelma, työhyvinvointikyselyt ja tulevaisuuden haasteet.
Tutkimuksen aineisto on kerätty 14.5.–30.9.2013 välisenä aikana. Aineiston keräämisen jälkeen se eriteltiin ja analysoitiin laadullisella dokumenttianalyysi –menetelmällä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valtiovarainministeriön työhyvinvointi on hyvin suunniteltua. Valtiovarainministeriössä on käytössä laaja skaala toimia ja ohjeita, joilla parannetaan henkilökunnan työhyvinvointia. Muun muassa esimiestyöhön panostetaan paljon.
Työhyvinvoinnin suunnittelun osalta kehittämistä kaipaa valtiovarainministeriössä palautteen antamiseen kannustaminen muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa. Lisäksi alais- tai työyhteisötaitoja olisi mahdollista kehittää kyseisessä organisaatiossa.