Vantaan palvelulupauksen toteutuminen hiljaisen raportoinnin kirjauksessa
Utriainen, Riitta (2014)
Utriainen, Riitta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055830
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuvaa Vantaan kaupungin hoiva-asumisen palvelulupauksen näkymistä hoitosuunnitelmissa ja päivittäisissä kirjauksissa. Hoiva-asumispalveluiden johto halusi tietää, minkä tasoista kirjaaminen oli. Siksi tutkittiin, miten palvelulupauksessa mainitut teemat näkyivät hoitosuunnitelmissa ja mitä palvelulupauksen mukaisia suunnitelmia oli kirjattu päivittäisiin kirjauksiin. Samalla tarkasteltiin kirjauksien asiakaslähtöisyyttä ja riittävyyttä.
Opinnäytetyöhön kerättiin teoria-aineistoa laadukkaasta, asiakaslähtöisestä, systemaattisesta ja rakenteellisesta hoitotyön kirjaamisesta sekä hiljaisesta raportoinnista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Osa tuloksista annetaan määrällisenä. Tutkimusaineisto valittiin ositettuna otantana. Tutkimus sisälsi Vantaan vanhainkotien 14 asukkaan hoitosuunnitelman ja päivittäiset kirjaukset viikon ajalta marraskuussa 2013.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että vähintään yksi palvelulupauksen mukainen nimetty suunnitelma löytyi 79 %:sta hoitosuunnitelmista (n=14). Hoitosuunnitelmien taso oli vaihteleva. Hoidon tarpeet oli kirjattu 71—100 %:ssa, tavoitteet 50—64 %:ssa ja toiminnot 79—100 %:ssa. Palvelulupauksen mukaisilla suunnitelmilla on määrätyt paikat, joihin ne tulisi kirjata. Liikuntasuunnitelma oli kirjattu 44,4 %:ssa oikeaa paikkaan (n=9), virikesuunnitelma 87,5 %:ssa (n=8) ja ravitsemussuunnitelma 33 %:ssa (n=6).
Päivittäiset kirjaukset jaettiin kolmeen teemaan: liikuntaan, virikkeisiin ja ravitsemukseen. Sen jälkeen ne analysoitiin, mikä toi esiin yhden yhdistävän tekijän kaikille teemoille: ”Kirjaukset puuttuvat.” Kirjausten puuttuminen vaikuttaa negatiivisesti sekä palvelulupauksen toteutumiseen, asiakaslähtöisyyteen että hiljaiseen raportointiin. Päivittäiset kirjaukset olivat pääsääntöisesti asiakaslähtöisiä. Positiivista oli kirjausten selkeys ja hyvä suomen kieli.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitosuunnitelmia tulisi täydentää ja niiden tekemiseen tulisi antaa hoitohenkilökunnalle lisäkoulutusta. Henkilökunnan tulisi tutustua kirjausohjeistuksiin paremmin.
Opinnäytetyön tulokset herättivät seuraavanlaisia ajatuksia: miten hiljainen raportointi toteutuu osastoilla ja onko hiljainen raportointi vanhainkodeissa suullista raportointia tehokkaampaa.
Opinnäytetyöhön kerättiin teoria-aineistoa laadukkaasta, asiakaslähtöisestä, systemaattisesta ja rakenteellisesta hoitotyön kirjaamisesta sekä hiljaisesta raportoinnista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Osa tuloksista annetaan määrällisenä. Tutkimusaineisto valittiin ositettuna otantana. Tutkimus sisälsi Vantaan vanhainkotien 14 asukkaan hoitosuunnitelman ja päivittäiset kirjaukset viikon ajalta marraskuussa 2013.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että vähintään yksi palvelulupauksen mukainen nimetty suunnitelma löytyi 79 %:sta hoitosuunnitelmista (n=14). Hoitosuunnitelmien taso oli vaihteleva. Hoidon tarpeet oli kirjattu 71—100 %:ssa, tavoitteet 50—64 %:ssa ja toiminnot 79—100 %:ssa. Palvelulupauksen mukaisilla suunnitelmilla on määrätyt paikat, joihin ne tulisi kirjata. Liikuntasuunnitelma oli kirjattu 44,4 %:ssa oikeaa paikkaan (n=9), virikesuunnitelma 87,5 %:ssa (n=8) ja ravitsemussuunnitelma 33 %:ssa (n=6).
Päivittäiset kirjaukset jaettiin kolmeen teemaan: liikuntaan, virikkeisiin ja ravitsemukseen. Sen jälkeen ne analysoitiin, mikä toi esiin yhden yhdistävän tekijän kaikille teemoille: ”Kirjaukset puuttuvat.” Kirjausten puuttuminen vaikuttaa negatiivisesti sekä palvelulupauksen toteutumiseen, asiakaslähtöisyyteen että hiljaiseen raportointiin. Päivittäiset kirjaukset olivat pääsääntöisesti asiakaslähtöisiä. Positiivista oli kirjausten selkeys ja hyvä suomen kieli.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitosuunnitelmia tulisi täydentää ja niiden tekemiseen tulisi antaa hoitohenkilökunnalle lisäkoulutusta. Henkilökunnan tulisi tutustua kirjausohjeistuksiin paremmin.
Opinnäytetyön tulokset herättivät seuraavanlaisia ajatuksia: miten hiljainen raportointi toteutuu osastoilla ja onko hiljainen raportointi vanhainkodeissa suullista raportointia tehokkaampaa.