KOTITALOUSVÄHENNYS : Vaikutukset yksityiseen kotipalveluyrittäjyyteen Kainuussa
Okkonen, Laila (2007)
Okkonen, Laila
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002021805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002021805
Tiivistelmä
Jo lähes kymmenen vuoden aikana –nykyisessä muodossaan vuodesta 2001 - kotitalousvähennys on kannustanut
kotitalouksia teettämään kodin ulkopuolisilla henkilöillä tavanomaisia kotitöitä, jotka kotitaloudet ovat aikaisemmin
tehneet itse tai jotka jäisivät ilman kotitalousvähennystä tekemättä. Kotitaloudet ovat osallistuneet kotitalousvähennystä
käyttämällä työllisyyden parantamiseen ja pimeän työn vähentämiseen. Lisäksi asuntojen omatoiminen
ylläpito on edistynyt. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia tavanomaisia kotitöitä ovat kotitalous-, hoivatai
hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä ovat: Mitkä asiat ovat vaikuttaneet uusien kainuulaisten kotipalveluyritysten
syntyyn? Onko kotitalousvähennyksellä ollut vaikutusta yrityksiin? Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kotipalveluja
siivous-, koti- ja hoivatyönä, joista on mahdollista saada verovähennys. Koti- ja hoivapalveluihin kuuluvat
kotona tapahtuvat perinteiset askareet, kuten siivous, ruoanlaitto, silitys, lastenhoito, peseminen ja pukeminen.
Terveyspalvelut ja muun muassa hoivakodit eivät kuulu tarkastelun piiriin. Työssä pyritään vastaamaan myös
kysymyksiin: Mitä eroavaisuutta löytyy Kainuun ja muun Suomen väliltä työllisyydessä ja ikärakenteessa? Mikä on
Kainuun maakunta-kuntayhtymän rooli koti- ja hoivapalveluissa?
Ryhmälle kainuulaisille yksityisiä kotipalveluyrittäjiä tehtiin sähköpostilinkin välityksellä/kirjeitse kysely, josta saatiin
suuntaviivoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta heidän yritystoimintaansa. Kysely rajattiin siivous-, kotipalvelu-
ja hoiva-alan yrityksiin, jotka olivat aloittaneet toimintansa loppuvuonna 1997 tai sen jälkeen. Kaikki sopivat
yritykset pyrittiin saamaan kyselyyn. Kaikki valitut yritykset kuuluivat ennakkoperintärekisteriin.
Kyselyyn tuli hyväksyttäviä vastauksia 12 yritykseltä. Kaikki vastaajat olivat naisia. Kyselyn tulokset ovat suuntaa
antavia. Tärkeimmät syyt yritystoiminnan aloittamiseen kotityöpalvelualalle olivat itsensä työllistäminen, ihmisten
tarpeisiin vastaaminen ja halu auttaa. Kaksi kolmasosaa yrityksistä käytti kotitalousvähennystä markkinoidessaan
palveluitaan. Yrityksistä seitsemän eli lähes 60 prosenttia arveli, että kotitalousvähennys oli lisännyt jonkin verran
yrityksen palvelujen kysyntää. Kahdessa yrityksessä kotitalousvähennys oli vaikuttanut paljon palvelujen kysyntään
kotitalouksia teettämään kodin ulkopuolisilla henkilöillä tavanomaisia kotitöitä, jotka kotitaloudet ovat aikaisemmin
tehneet itse tai jotka jäisivät ilman kotitalousvähennystä tekemättä. Kotitaloudet ovat osallistuneet kotitalousvähennystä
käyttämällä työllisyyden parantamiseen ja pimeän työn vähentämiseen. Lisäksi asuntojen omatoiminen
ylläpito on edistynyt. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia tavanomaisia kotitöitä ovat kotitalous-, hoivatai
hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä ovat: Mitkä asiat ovat vaikuttaneet uusien kainuulaisten kotipalveluyritysten
syntyyn? Onko kotitalousvähennyksellä ollut vaikutusta yrityksiin? Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kotipalveluja
siivous-, koti- ja hoivatyönä, joista on mahdollista saada verovähennys. Koti- ja hoivapalveluihin kuuluvat
kotona tapahtuvat perinteiset askareet, kuten siivous, ruoanlaitto, silitys, lastenhoito, peseminen ja pukeminen.
Terveyspalvelut ja muun muassa hoivakodit eivät kuulu tarkastelun piiriin. Työssä pyritään vastaamaan myös
kysymyksiin: Mitä eroavaisuutta löytyy Kainuun ja muun Suomen väliltä työllisyydessä ja ikärakenteessa? Mikä on
Kainuun maakunta-kuntayhtymän rooli koti- ja hoivapalveluissa?
Ryhmälle kainuulaisille yksityisiä kotipalveluyrittäjiä tehtiin sähköpostilinkin välityksellä/kirjeitse kysely, josta saatiin
suuntaviivoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta heidän yritystoimintaansa. Kysely rajattiin siivous-, kotipalvelu-
ja hoiva-alan yrityksiin, jotka olivat aloittaneet toimintansa loppuvuonna 1997 tai sen jälkeen. Kaikki sopivat
yritykset pyrittiin saamaan kyselyyn. Kaikki valitut yritykset kuuluivat ennakkoperintärekisteriin.
Kyselyyn tuli hyväksyttäviä vastauksia 12 yritykseltä. Kaikki vastaajat olivat naisia. Kyselyn tulokset ovat suuntaa
antavia. Tärkeimmät syyt yritystoiminnan aloittamiseen kotityöpalvelualalle olivat itsensä työllistäminen, ihmisten
tarpeisiin vastaaminen ja halu auttaa. Kaksi kolmasosaa yrityksistä käytti kotitalousvähennystä markkinoidessaan
palveluitaan. Yrityksistä seitsemän eli lähes 60 prosenttia arveli, että kotitalousvähennys oli lisännyt jonkin verran
yrityksen palvelujen kysyntää. Kahdessa yrityksessä kotitalousvähennys oli vaikuttanut paljon palvelujen kysyntään