Kantorns dilemma: tradition kontra förnyelse inom gudstjänstmusiken : En kvalitativ undersökning kring gudstjänstmusiken i Vörå församling
Klemets, Martin (2014)
Klemets, Martin
Yrkeshögskolan Novia
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137603
Tiivistelmä
Lopputyöni käsittelee jumalanpalveluksen musiikkia ja Vöyrin jumalanpalveluksissa käyvien käsitystä jumalanpalvelusmuusiikista.
Työni on kvalitatiivinen tutkimus fenomenografian suuntauksen mukaan. Aineisto on kerätty haastatellen aktiivisia seurakuntalaisia Vöyrin seurakunnassa. Vastaajat saivat kertoa mitä mieltä he ovat perinteisestä musiikista jumalanpalveluksessa ja antaa vaihtoehtoja muutoksiin.
Työssä esiintyy laajasti vastaajien tyytyväisyys perinteiseen jumalanpalvelusmusiikkiin. Virsien, messumusiikin tai urkujen osaa jumalanpalveluksessa ei suuressa määrin kyseenalaistettu, vaihtelua laulujen ja säestys-soittimien kohdalla sitä vastoin enemmän. Myös vapaaehtoisia instrumentalisteja voisi käyttää enemmän. Muutokset eivät saa olla liian radikaaleja, koska silloin vaarannetaan pitkään kirkossa käyneiden tulo jumalanpalveluksiin.
Ihanteena on, että koko seurakunta juhlii jumalanpalvelusta yhdessä, mutta ns. erikoisjumalanpalveluksia voidaan järjestää, jotta jumalanpalvelukseen tottumattomat helpommin löytävät paikkansa jumalanpalveluksen yhteydessä. Tavalliset jumalanpalvelukset saavat mielellään tarjota jotain kaikille.
Kirkon musiikkia on uudistettava säännöllisesti mutta samalla traditio on säilytettävä koska se antaa turvallisuuden tunnetta ja yhdistää sukupolvet.
Työni on kvalitatiivinen tutkimus fenomenografian suuntauksen mukaan. Aineisto on kerätty haastatellen aktiivisia seurakuntalaisia Vöyrin seurakunnassa. Vastaajat saivat kertoa mitä mieltä he ovat perinteisestä musiikista jumalanpalveluksessa ja antaa vaihtoehtoja muutoksiin.
Työssä esiintyy laajasti vastaajien tyytyväisyys perinteiseen jumalanpalvelusmusiikkiin. Virsien, messumusiikin tai urkujen osaa jumalanpalveluksessa ei suuressa määrin kyseenalaistettu, vaihtelua laulujen ja säestys-soittimien kohdalla sitä vastoin enemmän. Myös vapaaehtoisia instrumentalisteja voisi käyttää enemmän. Muutokset eivät saa olla liian radikaaleja, koska silloin vaarannetaan pitkään kirkossa käyneiden tulo jumalanpalveluksiin.
Ihanteena on, että koko seurakunta juhlii jumalanpalvelusta yhdessä, mutta ns. erikoisjumalanpalveluksia voidaan järjestää, jotta jumalanpalvelukseen tottumattomat helpommin löytävät paikkansa jumalanpalveluksen yhteydessä. Tavalliset jumalanpalvelukset saavat mielellään tarjota jotain kaikille.
Kirkon musiikkia on uudistettava säännöllisesti mutta samalla traditio on säilytettävä koska se antaa turvallisuuden tunnetta ja yhdistää sukupolvet.