Mediakasvatuksen läsnäolo päivähoidossa : kyselytutkimus Helsingin alueen lastentarhanopettajille mediakasvatuksesta
Ruoho, Noora; Salminen, Laura (2014)
Ruoho, Noora
Salminen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208724
Tiivistelmä
Mediakasvatus ei ole vain uusien, teknologisten laitteiden hyödyntämistä päiväkodeissa. Mediakasvatus on lapsen tutustuttamista median monipuoliseen maailmaan turvallisessa ympäristössä aikuisen läsnä ollessa. Eri medioiden pohdiskelu ja tarkastelu yhdessä lasten kanssa on avainasemassa mediakasvatuksessa. Opinnäytetyömme käsittelee mediakasvatusta lastentarhanopettajien näkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Helsingin kaupungin alueen lastentarhanopettajien mielipiteitä ja kokemuksia 4-6 –vuotiaiden lasten kanssa tehtävästä mediakasvatuksesta. Tarkoituksena oli saada selville, millaisia menetelmiä ja työtapoja lastentarhanopettajat käyttävät mediakasvatusta toteuttaessaan, mitkä syyt mahdollisesti sen estävät ja kokevatko he tarvetta lisäkoulutukseen mediakasvatuksen saralta.
Opinnäytetyössämme yhdistämme kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Sen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kunnallisille päiväkodeille Helsingissä. Kyselylomake oli puolistrukturoitu, eli se sisälsi niin avoimia kuin suljettujakin kysymyksiä. Vastauksia koottiin yhteen Excel- ohjelman avulla. Avoimia vastauksia käsiteltiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksissa selvisi, että kyselyyn vastanneet lastentarhanopettajat kokevat mediakasvatuksen melko vieraaksi aihealueeksi. Mediakasvatuksen välineistönä kuvat ja kirjat ovat suositumpia kuin esimerkiksi uudet sähköiset välineet. Suurimpina esteinä mediakasvatuksen järjestämiselle koettiin tiedonpuute ja oma asennoituminen. Suuri osa kyselyyn vastanneista lastentarhanopettajista ajattelivat lisäkoulutukselle mediakasvatuksesta olevan tarvetta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lastentarhanopettajien kokemuksiin pohjautuen mediakasvatusta voitaisiin järjestää nykyistä enemmän. Konkreettisille menetelmille ja ideoille olisi työkentällä tarvetta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Helsingin kaupungin alueen lastentarhanopettajien mielipiteitä ja kokemuksia 4-6 –vuotiaiden lasten kanssa tehtävästä mediakasvatuksesta. Tarkoituksena oli saada selville, millaisia menetelmiä ja työtapoja lastentarhanopettajat käyttävät mediakasvatusta toteuttaessaan, mitkä syyt mahdollisesti sen estävät ja kokevatko he tarvetta lisäkoulutukseen mediakasvatuksen saralta.
Opinnäytetyössämme yhdistämme kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Sen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kunnallisille päiväkodeille Helsingissä. Kyselylomake oli puolistrukturoitu, eli se sisälsi niin avoimia kuin suljettujakin kysymyksiä. Vastauksia koottiin yhteen Excel- ohjelman avulla. Avoimia vastauksia käsiteltiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksissa selvisi, että kyselyyn vastanneet lastentarhanopettajat kokevat mediakasvatuksen melko vieraaksi aihealueeksi. Mediakasvatuksen välineistönä kuvat ja kirjat ovat suositumpia kuin esimerkiksi uudet sähköiset välineet. Suurimpina esteinä mediakasvatuksen järjestämiselle koettiin tiedonpuute ja oma asennoituminen. Suuri osa kyselyyn vastanneista lastentarhanopettajista ajattelivat lisäkoulutukselle mediakasvatuksesta olevan tarvetta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lastentarhanopettajien kokemuksiin pohjautuen mediakasvatusta voitaisiin järjestää nykyistä enemmän. Konkreettisille menetelmille ja ideoille olisi työkentällä tarvetta.