Fyysinen ergonomia Savonlinnan kotihoidossa
Orrela, Iina; Kyttälä, Johanna (2014)
Orrela, Iina
Kyttälä, Johanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405035631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405035631
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Savonlinnan kotihoidon työntekijöiden ergonomian toteutumista. Selvitimme ergonomian toteutumista kotihoidossa työskenneltäessä, työntekijöiden arvioita ergonomisten työskentelytapojen toteutuksesta ja koettua fyysistä kuormittuneisuutta sekä tuki- ja liikuntaelinten kuntoa.
Aikaisempaa tutkimustietoa vastaavasta aiheesta ei ole suomen kielellä, mutta olemme hyödyntäneet muita tutkimuslähteitä. Toteutimme työmme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kysely toteutettiin 3.2. – 17.2.2014 Webropol-kyselynä.
Kohderyhmänä olivat Savonlinnan kotihoidon työntekijät, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, kodinhoitajat, kotiavustajat sekä fysioterapeutit. Kysely lähetettiin noin 170 työntekijälle, vastausprosentti oli 22 % (n=37). Kyselystä saadut tulokset analysoimme frekvensseinä ja prosentteina sekä taulukoita ja kuvioita hyödyntäen.
Tuloksista selvisi, että työntekijöillä on käytössä apuvälineitä noin joka toisessa hoitopaikassa. Työntekijöiden näyttöpäätetyöskentelyergonomia toteutuu hyvin erityisesti tuolin säädeltävyyden sekä pöytätilan osalta. Kuitenkin kotihoidon työntekijöiden ergonomiassa on parannettavaa. Suurimpia ongelmia olivat tilojen ahtaus sekä sängyn korkeuden säätämisen puute hoitopaikoissa. Työskentelyergonomiaa ei toteu-teta, vaikka edellytykset toteutukseen olisivat. Tuki- ja liikuntaelinten vaivoja kokevat lähes kaikki työntekijät jollakin tasolla, mutta vain alle 20 prosentilla on diagnosoitu jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus.
Tutkimuksesta on hyötyä kotihoidon työntekijöille, jotta he huomioisivat, missä asioissa ergonomiaa voisi parantaa. Työnantajat saavat tietoa työntekijöiden työskentelyn raskaudesta ja kuormittavuudesta. Alan opiskelijoille työstä voi olla hyötyä harjoittelutilanteisiin, jotta he huomioisivat erityisesti ongelmakohtia hoitotyön ergonomiassa.
Aikaisempaa tutkimustietoa vastaavasta aiheesta ei ole suomen kielellä, mutta olemme hyödyntäneet muita tutkimuslähteitä. Toteutimme työmme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kysely toteutettiin 3.2. – 17.2.2014 Webropol-kyselynä.
Kohderyhmänä olivat Savonlinnan kotihoidon työntekijät, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, kodinhoitajat, kotiavustajat sekä fysioterapeutit. Kysely lähetettiin noin 170 työntekijälle, vastausprosentti oli 22 % (n=37). Kyselystä saadut tulokset analysoimme frekvensseinä ja prosentteina sekä taulukoita ja kuvioita hyödyntäen.
Tuloksista selvisi, että työntekijöillä on käytössä apuvälineitä noin joka toisessa hoitopaikassa. Työntekijöiden näyttöpäätetyöskentelyergonomia toteutuu hyvin erityisesti tuolin säädeltävyyden sekä pöytätilan osalta. Kuitenkin kotihoidon työntekijöiden ergonomiassa on parannettavaa. Suurimpia ongelmia olivat tilojen ahtaus sekä sängyn korkeuden säätämisen puute hoitopaikoissa. Työskentelyergonomiaa ei toteu-teta, vaikka edellytykset toteutukseen olisivat. Tuki- ja liikuntaelinten vaivoja kokevat lähes kaikki työntekijät jollakin tasolla, mutta vain alle 20 prosentilla on diagnosoitu jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus.
Tutkimuksesta on hyötyä kotihoidon työntekijöille, jotta he huomioisivat, missä asioissa ergonomiaa voisi parantaa. Työnantajat saavat tietoa työntekijöiden työskentelyn raskaudesta ja kuormittavuudesta. Alan opiskelijoille työstä voi olla hyötyä harjoittelutilanteisiin, jotta he huomioisivat erityisesti ongelmakohtia hoitotyön ergonomiassa.