Onnistunut kehityskeskustelu nuorten näkökulmasta
Öörni, Nina (2014)
Öörni, Nina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405218983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405218983
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kehityskeskusteluja nuorten näkökulmasta ja selvittää, mitkä ominaisuudet tekevät kehityskeskustelusta onnistuneen. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, toteutuvatko nuorten kehityskeskusteluissa onnistuneen kehityskeskustelun ominaispiirteet ja onko kehityskeskusteluilla vaikutusta nuoreen sekä hänen työmotivaatioonsa ja työhön sitoutumiseensa. Työssä myös tarkasteltiin nuorten mielestä epäonnistuneita kehityskeskusteluja ja niiden vaikutusta nuoreen. Tutkittavana oli yksityinen keskustelu esimiehen ja nuoren välillä. Koko opinnäytetyö toteutettiin 20.3.2013–4.5.2014 ja kvalitatiivinen tutkimus 29.3.2013–10.4.2013.
Tutkimustulokset kerättiin haastatteluin. Kohderyhmä koostui työssäkäyvistä, 2. ja 3. vuosikurssin, 20–24-vuotiaista nuorista, jotka opiskelevat liiketaloutta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa Pasilan toimipisteessä. Haastateltavilla oli vähintään vuosi työkokemusta takana nykyisellä työpaikallaan. Tutkittavia oli kymmenen liiketalouden opiskelijaa; viisi naista ja viisi miestä. Haastateltavat olivat eri toimialoilta: pankki-, ravintola-, ja teollisuusaloilta sekä kaupalliselta alalta.
Tutkittavista nuorista 70 % piti kehityskeskusteluja esimiehensä kanssa onnistuneina. Haastatellut nuoret pitivät kehityskeskusteluja ensiarvoisen tärkeinä nostamaan työnte-kijän motivoituneisuutta ja sitoutuneisuutta työtä kohtaan. Nuorten mukaan keskeisimpiä tekijöitä kehityskeskustelun onnistumisessa olivat keskustelun tarkoituksen ja tavoitteiden
tiedostaminen, monipuoliset valmistautumislomakkeet, keskustelun dokumentointi, yksityiskohtaisen palautteen saaminen ja antaminen sekä keskustelun jälkeinen käsitys nuoriin kohdistuvista odotuksista ja tavoitteista. Lisäksi tärkeänä keskustelun onnistumiselle pidettiin keskustelussa sovittujen asioiden konkretisoitumista, yhteisen ymmärryksen muodostumista, esimiehen luotettavuutta ja hänen halua kuunnella työntekijöitään aidosti.
Tutkimustulokset kerättiin haastatteluin. Kohderyhmä koostui työssäkäyvistä, 2. ja 3. vuosikurssin, 20–24-vuotiaista nuorista, jotka opiskelevat liiketaloutta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa Pasilan toimipisteessä. Haastateltavilla oli vähintään vuosi työkokemusta takana nykyisellä työpaikallaan. Tutkittavia oli kymmenen liiketalouden opiskelijaa; viisi naista ja viisi miestä. Haastateltavat olivat eri toimialoilta: pankki-, ravintola-, ja teollisuusaloilta sekä kaupalliselta alalta.
Tutkittavista nuorista 70 % piti kehityskeskusteluja esimiehensä kanssa onnistuneina. Haastatellut nuoret pitivät kehityskeskusteluja ensiarvoisen tärkeinä nostamaan työnte-kijän motivoituneisuutta ja sitoutuneisuutta työtä kohtaan. Nuorten mukaan keskeisimpiä tekijöitä kehityskeskustelun onnistumisessa olivat keskustelun tarkoituksen ja tavoitteiden
tiedostaminen, monipuoliset valmistautumislomakkeet, keskustelun dokumentointi, yksityiskohtaisen palautteen saaminen ja antaminen sekä keskustelun jälkeinen käsitys nuoriin kohdistuvista odotuksista ja tavoitteista. Lisäksi tärkeänä keskustelun onnistumiselle pidettiin keskustelussa sovittujen asioiden konkretisoitumista, yhteisen ymmärryksen muodostumista, esimiehen luotettavuutta ja hänen halua kuunnella työntekijöitään aidosti.